Loppuuko ravintola-alan koulutus?

Ravintola-ala on kärsinyt pitkään työvoimapulasta. Ala kaipaakin lisää opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa ravintola-ala sai nostetta ja paljon uusia opiskelijoita erityisesti television suosittujen kokki- ja ruoanlaitto-ohjelmien kautta. Viimeisien viiden vuoden aikana hakijamäärät ovat kokeneet laskusuhdanteen.

Vuonna 2014 Ravintola- ja cateringalan perustutkintoon haki yhteishaussa 11 000 hakijaa, joista noin 4 500 oli ensisijaisia hakijoita. Viime kevään yhteishaussa hakijoita oli yhteensä enää noin 4 700, joista ensisijaisia hakijoita oli noin 1 300.

Haasteina korona ja vaativa työ

Hakijamäärien trendi on ollut muutaman viimeisen vuoden laskeva myös Suomen vanhimmassa ravintola-alan oppilaitoksessa, Perho Liiketalousopistossa.

”Hakijamäärien lasku on ollut viime vuodet alan valtakunnallinen haaste. Viime kevään yhteishaussa ravintola- ja cateringalan perustutkintoon 1 300 ensisijaisesta hakijasta Perhoon haki 102, mistä saamme toki olla ylpeitä. Silti sekin on Perhon historian huonoin hakijamäärä”, kertoo Perhon ravintola-alan koulutusjohtaja Marja Hemmi.

Perhossa syksyn 130 aloituspaikasta saatiin täytettyä 113. Syitä hakijamäärien laskuun voi olla monia. Viime yhteishaun tuloksiin liittynee koronapandemia ja sen tuomat vaikeudet ravintolaalalla. Hemmi arvelee myös ainakin nykyisten koulutusvaihtoehtojen monipuolisuuden ja ravintola-alaan liitettyjen varjopuolten vaikuttavan siihen, että osa hakeutuu muualle.

”Ravintola-ala on tekijöiden ala, ja työ voi olla raskasta pitkine päivineen ja epäsäännöllisine työaikoineen. Alan palkkaus ei myöskään ole välttämättä se kilpailukykyisin. Mikään näistä ei ole yksin syy hakijoiden vähentymiselle, mutta ne voivat vaikuttaa taustalla siihen, miten vetovoimaisena ala nähdään.”

Uusia opiskelijoita ulkomailta

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian ravintola- ja cateringalan perustutkinnon viimeisimmissä hakijamäärissä näkyy myös koronapandemian tuoma pieni notkahdus. Vahvistusta opiskelijamääriin saadaan myös ulkomailta.

”Riverian ravintola- ja cateringalan perustutkinnon opiskelijoista reilu 30 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Eniten opiskelijoita on Venäjältä ja Aasian maista”, kertoo Riverian elintarvike-, ravintola- ja cateringalan koulutuspäällikkö Jaana Rajavuori.

Myös Perhossa lisää opiskelijoita on saatu jatkuvan haun sekä vuodesta 2006 lähtien järjestetyn, suositun englanninkielisen ravintola- ja cateringalan perustutkinnon kautta. Englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa aloittaa noin 40 opiskelijaa vuosittain, ja opiskelijoita on tällä hetkellä 40 eri maasta.

”Työperäinen maahanmuutto ravintola- ja cateringalalla onkin varteenotettava vaihtoehto alan työvoimapulan helpottamiseksi”, Rajavuori pohtii.

Opiskelijoiden sitouttaminen tärkeää

Ravintola-alan hakijamäärien lasku näkyy perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattikorkeakouluissa. Koronan vaikutukset ravintola-, tapahtuma- ja matkailualaan ovat kurittaneet niin ikään Laurea ammattikorkeakoulun restonomitutkinnon hakijamääriä, mutta laskusuhdanne on ollut nähtävissä jo ennen pandemiaa, kertoo Laurean restonomikoulutuksen kehittämispäällikkö Katri Korelin.

”Haaste on yhteinen kaikille 12:lle restonomikoulutusta tarjoavalle ammattikorkeakoululle Suomessa. Laureassa suomenkieliset restonomikoulutukset saatiin täytettyä, mutta englanninkielinen Hospitality Management and Service Design -ohjelma jouduttiin laittamaan lisähakuun”, Korelin kertoo.

Koronapandemia on vaikeuttanut restonomiopiskelijoiden opinnäytetöiden ja harjoitteluiden toteuttamista, kun ravintolat ovat olleet kiinni ja työntekijöitä on lomautettu. Laureassa haastavaan tilanteeseen on yritetty löytää joustavia tapoja: esimerkiksi harjoittelun on voinut tehdä Laurean omissa hankkeissa tai koostaa useasta lyhyemmästä pätkästä. Tärkeää on, ettei valmistuminen jäisi siitä kiinni.

Myös Perhossa ja Riveriassa opiskelijoiden opintojen etenemiseen, valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen on panostettu.

”Teemme täysillä parhaamme, että meille tulevat opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät. Opintoihimme kuuluu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen, ja opintojen jälkeenkin tarjoamme uravalmennusta ja ohjaamme jatko-opintoihin”, Hemmi kertoo.

Joustavat tavat suorittaa ravintola-alan tutkinto ovat lisääntyneet. Riveriassa oppisopimuksella tutkinnon suorittavien ravintola- ja cateringalan opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut vuoden takaisesta. Jaana Rajavuori näkee oppisopimuspaikan tärkeänä kasvun ja mahdollisuuksien paikkana niin opiskelijalle kuin työnantajallekin.

”Työpaikalla tapahtuva oppiminen on tärkeää ja vahva työllistymisen tekijä. Työnantajalle oppisopimuksella töihin tuleva opiskelija taas on erinomainen mahdollisuus kasvattaa niin sanotusti omaan talliin vahvoja tekijöitä.”

Lisää tietoa ja uutta nostetta

Sekä Hemmi, Rajavuori että Korelin uskovat, että ravintola-alan koulutuksen valtti on monipuolisuus.

”Ravintola-alan tutkinto antaa eväät moneen, ja työkenttä on laaja. Ehkä juuri sitä meidän tulisi tuoda vielä enemmän näkyväksi hakijoille”, Korelin pohtii.

Voi hyvin olla, että ala lähtee tulevaisuudessa vetämään ihan uuteen suuntaan.
Katri Korelin, Laurea-ammattikorkeakoulu

”Ja että kerrottaisiin enemmän onnistumisen tarinoita”, Hemmi lisää.

Koronapandemia on muuttanut ravintola-alaa myös paljon. Korelin uskoo, että ala voi pandemian laantuessa löytää uuden nosteen.

”Korona on tuonut alalle paljon uusia virtauksia, kuten ruoan kotiinkuljetuksen ja ravintolan jalkautumisen ruokakaupan puolelle. Voi aivan hyvin olla, että ala lähtee vetämään tulevaisuudessa ihan uuteen suuntaan.”