Pousin Puutarha: Vihanneksia suomalaisille sisulla ja sydämellä
Pousin Puutarhan maukkaat vihannekset ovat jo vuosikymmeniä kuuluneet suomalaisten ruokapöytään ympäri maan. Pitkän historiansa aikana haminalaisyritys on lukuisia kertoja toiminut alansa edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä.
Julkaistu
Teksti
Pousin Puutarha
Kuvat
Pousin Puutarha
Pousin Puutarhan nykyiset vetäjät, toimitusjohtaja Jarmo Pousi ja veljensä, yrityksen tekniikka- ja markkinointivastaava Ensio Pousi eivät olleet vielä edes pilkkeenä isänsä silmäkulmassa, kun heidän isovanhempansa Aino ja Edvart ”Eetu” Pousi nuorena avioparina vuonna 1931 aloittivat vihannesten kasvattamista.
Eetu oli kova työmies, joka uurasti niin ojankaivutöissä, sahalla lautoja ja lankkuja kantamassa kuin hevosella rahtia ajamassa. Ainolla puolestaan oli puutarha-alan koulutus. Hän oli työskennellyt puutarhurina sekä puutarha- ja kotitalousneuvojana eri puolilla Suomea ja toiminut kiertävänä marttaneuvojana opettamassa, kuinka esimerkiksi kaalia viljellään.
”Ainon tietämys ja osaaminen olivat aivan omaa luokkaansa”, Jarmo Pousi kuvailee. ”Voidaan perustellusti sanoa, että Pousien vihanneskasvatuksen varhaisimpien vuosien kehitys ja menestys olivat pitkälti Ainon osaamisen ansiota.”
TALON SEINUSTALTA LASISIIN TALOIHIN
Vihanneskasvatuksen alku Vehkalahden Koivulassa oli vaatimaton. Talon seinustalla Aino kasvatti tomaatteja ja lavoilla kaalin taimia, jotka sitten siirrettiin avomaalle. Satoa tuli kuitenkin niin paljon, että oman käytön lisäksi sitä riitti myös myyntiin. Jo ennen oman tilan ostamista Aino ja Eetu kävivät toreilla heinää ja vihanneksia myymässä – ja huomasivat, että puutarhaviljelystä he saisivat paremman elannon kuin perinteisestä maataloudesta.
Pousin Puutarhan syntyhetkenä voidaan pitää marraskuuta 1939, jolloin Aino ja Eetu ostivat Kolsilan kylässä sijainneen Niittyahon tilan. Ensimmäinen kasvihuone – neljä metriä leveä ja 15 metriä pitkä, puurunkoinen, kamiinalämmitteinen – rakennettiin vuonna 1947. Siinä kasvatettu ensimmäinen kurkkusato valmistui helluntaiksi 1948. Ensimmäisten kurkkujen kilohinta Haminan torilla oli tuhat markkaa.
1950-luvulla rakennettiin neljä uutta kasvihuonetta – ”lasista taloa”, kuten kyläläiset sanoivat – ja tärkeimmäksi tuotteeksi tuli tomaatti.
Kasvihuoneviljely oli käsityövaltaista uurastusta, johon sisältyvän työn määrää nykyihminen ei osaa kuvitellakaan. Käännekohta oli vuosi 1958, jolloin Pousin kasvihuoneiden lämmittämisessä siirryttiin halkojen ja kivihiilen käytöstä raskaaseen polttoöljyyn. 1950-luvulta lähtien myös työtä helpottavaa muuta teknologiaa alkoi hiljalleen tulla käyttöön. Alkoi ennennäkemätön kasvu, joka 1960-luvulla kasvatti Kolsilan tilan kasvihuoneiden määrän noin kymmeneen. Myös kasvatustavat ja tuholaistorjunta kehittyivät suurin harppauksin.
”Pouseilla alettiin ensimmäisten kauppapuutarhojen joukossa Suomessa kokeilla biologista torjuntaa. Sitä edustivat petopunkit. Petopunkkien kasvattaminen oli äidilleni Irmalle niin mieluisaa, että se tuntui jopa enemmän harrastukselta kuin työltä”, Jarmo Pousi kertoo.
1970-LUVULLA SUURIN KURKUN TUOTTAJA
Asemansa Suomen vihannesmarkkinoilla Pousin Puutarha vakiinnutti 1960-luvulla, jolloin vastuu viljelystä ja kaupankäynnistä oli jo vahvasti Jarmo Pousin vanhemmilla Eero ja Irma Pousilla. Tuotanto kasvoi, maine kiiri, kysyntä oli kova. Suurostajien ja tukkukauppojen osuus asiakaskunnassa kasvoi; esimerkiksi Keskon kanssa Pousin Puutarhan yhteistyö alkoi vuonna 1967.
1970-luvun alussa Pousin Puutarhan toimina laajeni Vehkalahden Tikkamäkeen ja tuotanto ja kaupankäynti kasvoivat entisestään. Kurkusta tuli kauppapuutarhan päätuote ja Pousin Puutarhasta Suomen suurin yksittäinen kurkun tuottaja. Pikkuhiljaa myös Eeron ja Irman pojat alkoivat tulla mukaan yrityksen toimintaan, ensin Ensio, sitten Jarmo.
Pelkkää onnea ja menestystä toiminta ei suinkaan ollut, vaan vastoinkäymisiä ja haasteitakin oli, yksi suurimmista 1970-luvun alun energiakriisi huimine öljyn hinnan nousuineen. Kriisi osui samaan ajankohtaan, jolloin Tikkamäen ensimmäinen kasvihuone oli valmistunut. ”Energiakriisistä puhuttiin paljon. Oli tuska ja hätä, että toiminta loppuu tähän paikkaan”, Jarmo Pousi muistelee.
Piti alkaa etsiä säästöjä. Niitä löytyi energiaa säästävistä toimista kuten kasvihuoneiden rakennusmateriaalien ja tekniikan muutoksista. Lisää säästöä toi maakaasu, joka 1980-luvulla syrjäytti öljyn Pousin Puutarhan lämmityspolttoaineena.
JÄÄSALAATTI SUOMALAISTEN TIETOISUUTEEN
Tulevaisuuden kannalta ratkaiseva oli vuonna 1986 tehty päätös siirtyä kurkun kasvatuksesta salaattiin. Suomi tarjosi salaatille kasvavat markkinat, ja Pousin Puutarhalla huomattiin, että Kolsilan vanhat kasvihuoneet soveltuivat salaatin kasvatukseen mainiosti. Viljelyn alku tosin oli kaukana menestystarinasta. ”Kaikki opeteltiin kantapään kautta. Virheitä tehtiin niin paljon, että joskus sadosta jopa puolet meni roskiin”, Jarmo Pousi muistelee. ”Mutta vaikka paljon ja usein meni vikaan, hieman enemmän ja useammin onneksi onnistuttiin.”
Moni muukin kauppapuutarha innostui salaatista, ja 1990-luvun alkupuoliskolla lehtisalaattia tuotettiin Suomessa jo liikaa. Niinpä Keskon ostaja Reino Räsänen ehdotti, että Pousit alkaisivat viljellä jotakin muuta, vaikkapa jääsalaattia. Kyseessä oli uusi lajike, jota Suomessa vain yksi viljelijä hyvin pienessä määrin kasvatti.
Ensimmäinen erä Pousin Puutarhan jääsalaattia meni kauppoihin syyskuussa 1995 – ja saman tien jääsalaattia olisivat halunneet aivan kaikki. ”Voidaan perustellusti sanoa, että Pousin Puutarha toi ensimmäisenä suomalaisena kauppapuutarhana jääsalaatin valtakunnalliseen levitykseen ja suomalaisten yleiseen tietoisuuteen”, Jarmo Pousi sanoo.
2000-luvun alussa Pousin Puutarha toimi jälleen salaatinkasvatuksen edelläkävijänä alkamalla kasvattaa ruukkujääsalaattia kolmen siemenen sijasta yhdestä siemenestä. Näin jääsalaatti kasvoi niin komeaksi, ettei sitä kannattanut pakata ruukkuineen päivineen, vaan juuret kannatti leikata pois ja salaatti pakata kalvopussiin.
Uusi kasvatustapa otettiin alalla vastaan ristiriitaisin tuntein, mutta ajan myötä se yleistyi, ja nykyisin todennäköisesti kaikki viljelijät viljelevät ruukkujääsalaatit yhdestä siemenestä.
JUICY-SALAATTI MARKKINOITA UUDISTAMAAN
Parhaillaan jännitetään, onko Pousin Puutarha jo kolmannen kerran uudistamassa Suomen salaattimarkkinoita. Jälleen se nimittäin on löytänyt uuden tuotteen – asia, joka yleensä tapahtuu vain kerran tarhurin elämässä. Jääsalaatti on jo pitkään ollut suomalaisten suosituin salaatti. Uudesta Juicysta Jarmo Pousi odottaa sen vahvaa haastajaa. ”Ensin ajattelin, että Juicy korvaisi perinteistä jääsalaattia. Mutta kun lajiketta testattiin, se todettiin niin loistavaksi, että jääsalaattina se menisi hukkaan. Niinpä päätin, että siitä tehdään uusi tuote.”
Juicy on rapea, sen lehti on paksumpi kuin jääsalaatin, ja nimensä mukaisesti se on tavattoman mehukas – mehukkaampi kuin jääsalaatti. ”Mehukkuutensa puolesta Juicyn voisi luulla olevan kurkun ja salaatin risteytys. Lisäksi se säilyy jääkaapissa ja salaattikulhoon sekoitettunakin raikkaana pidempään kuin jääsalaatti”, Jarmo Pousi kuvailee.
Juicyn Pousin Puutarha pakkaa omalla AamuKaste-tuotemerkillään vähintään 125-grammaisena. Jääsalaatin minimipaino on 100 grammaa.
”Olen viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana testannut ainakin 500 lajiketta. Mikään niistä ei ole ollut läheskään sen veroinen kuin Juicy. Siinä yhdistyvät Pousin Puutarhalle tärkeät ominaisuudet laatu ja hyvä maku”, Jarmo Pousi kertoo.
Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.
Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.
Tilaa Kespronetistä
