Ravintolakokemus – miten siitä tulee erinomainen?

Kulinaristi odottaa lämmintä vieraanvaraisuutta

Palvelu on hyvää, kun se sopii ravintolan konseptiin

Helsinkiläisen Osos Polares -parturikampaamon omistaja Mikko Myllymäki kertoo olleensa koko aikuisikänsä intohimoinen ravintoloissa syöjä. Työssään hän jakaa ravintolakokemuksiaan ja vinkkejään osana asiakaspalvelua.

”Olen mikrotason influensseri”, Myllymäki muotoilee.

Ruoka on kulinaristille tärkeä, mutta ei ainoa ravintolaelämyksen elementti.

”Hyvää ruokaa saa monesta paikasta. Suomen mittakaavassa erottava tekijä on vieraanvaraisuus.”

Myllymäki pitää paikoista, joissa vastaanotto on aidon lämmin, ja henkilökunta osaa myydä sekä tarjota. Myllymäen mielestä palvelu on hyvää, kun se sopii ravintolan konseptiin. Rennossa bistrossa hän ei kaipaa pönöttämistä, toisaalta fine dinigissa palvelun pitää olla sen mukaista.

”Onnistunut ravintoloitsija siirtää intohimonsa henkilökuntaan”, Myllymäki painottaa.

Parhaissa paikoissa ei Myllymäen mielestä tarvitse miettiä, miten toimitaan, vaan asiakkaan polku on rakennettu sujuvaksi heti sisääntulosta lähtien. Ei tarvitse pohtia, kuinka monta ruokalajia kannattaa tilata, ja toisaalta esimerkiksi laseihin tarjotaan juuri oikealla hetkellä lisää juomaa.

Myllymäki korostaa, että asiakkaita pitää kohdella tasa-arvoisesti. Hän on itse todistanut, miten viereiselle, hyvin varakkaalta vaikuttaneelle seurueelle on tarjottu eri asioita kuin hänen omalle pöydälleen.

Ravintolan miljöössä Myllymäelle tärkeää on esimerkiksi äänimaailma, sillä hän haluaa kuulla seurueensa keskustelun. Lisäksi hän nostaa elämykseen vaikuttavina myös muut tilat kuin salin, esimerkiksi eteisen, naulakon sekä saniteettitilojen siisteyden.

Somesisältöjen tekijä kaipaa estetiikkaa

Hyvässä kokemuksessa ravintolan elementit sulautuvat yhteen.

Ahvenanmaalais-amerikkalainen, nyttemmin Helsinkiin asettunut Gideon Hagström luo somesisältöja ravintoloista niin Instagramiin @wheretoeathelsinki-tililleen kuin TikTokiin @helsinkifoodie-nimellä. Hän myös auttaa yrityksensä kautta ravintoloita niiden oman somenäkyvyyden rakentamisessa.

Tileillään Hagström pyrkii kertomaan lyhyillä, noin 60 sekunnin videoilla ravintoloista olennaisen. Näin katsojat voivat itse tehdä omat johtopäätöksensä.

Kun Hagström miettii itselleen tärkeimpiä ravintolaelämyksen elementtejä, hän sanoo nauttivansa mieluiten ruokaa, jota ei tulisi itse laittaneeksi kotona – eli vaikka hartaudella haudutettua pho-keittoa.

Toisaalta hyvän ruoan ohella hän odottaa ravintolakokemukselta kauneutta.

”Estetiikka on supertärkeää itselleni ja monille muille ihmisille. Ansaitsemme elämäämme jotain nättiä”, Hagström sanoo.

Estetiikka painaa niin ravintolan sisustuksessa yleisesti kuin pienissä yksityiskohdissa. Esimerkiksi juomalasit ovat tärkeä elementti, jonka asiakas havaitsee heti pöytään istuttaessa. Myös ruoassa saa olla mielellään kauneutta ja eri värejä.

Hagström painottaa, että hyvässä kokemuksessa ravintolan elementit sulautuvat yhteen.

”Yhtenäinen tunnelma, jossa on järkeä. Sisustus, astiat, lokaatio ja ruoka, jotka sopivat yhteen”, Hagström kuvailee onnistunutta elämystä.

Sen sijaan palvelua Hagström ei painota yhtä paljoa. New Yorkissa asuneena hän ei kaipaa amerikkalaistyylistä iholle tulevaa aktiivisuutta. Suomalainen pidättyvä linja riittää hyvin, vaikka jotkut turistit saatavatkin kokea sen Hagströmin mukaan tylynä.

Ammattikriitikko arvostaa rakkaudella tehtyä ruokaa

Huippuelämyksen takana voi olla vaikkapa yrittäjän oma vinyylikokoelma, jonka helmiä soitetaan ravintolassa.

Toimittaja Venla Rossi on yksi kriitikoista, jotka kirjoittavat ravintola-arvioita Helsingin Sanomiin. Hän kertoo, että ravintola arvioidaan aina omassa tyylilajissaan, hampurilaisravintolaa ei siis verrata fine diningiin.

Kriitikko aloittaa arvioinnin jo ennen vierailua tutustumalla paikan verkkosivuihin, ruokalistaan ja somekanaviin sekä mahdollisiin haastatteluihin.

”Tutkin, mikä ikään kuin on se heidän ravintolansa idea, mitä he haluavat tehdä, mikä heillä on siinä tavoitteena. Mielestäni tärkeää on, että katsotaan, toteutuvatko ne tavoitteet. Jos haastatteluissa kerrotaan, että ideana on tehdä suomalaista lähiruokaa sesonkien mukaisesti, niin onko se sitä?” Rossi pohtii.

Ruoka ja juoma ovat arvioissa tärkein osatekijä. Rossi sanoo, että ravintolan genrestä riippumatta elämys nousee huipputasolle, jos tulee tunne, että ravintolassa todella välitetään ruoasta.

”Huolellisesti rakkaudella tehtyä ruokaa. Se fiilis voi syntyä monesta asiasta, ei pelkästään yhdestä, vaan vaikka intohimosta, jolla henkilökunta esittelee annoksia.”

Huippuelämykseen voi liittyä, että ravintolassa on erityisesti panostettu mieleenpainuviin yksityiskohtiin, esimerkiksi itse läheltä kerättyihin sieniin. Toisaalta elämyksen takana voi Rossin mielestä olla vaikkapa yrittäjän oma vinyylikokoelma, jonka helmiä soitetaan ravintolassa.

Kriitikko sanoo huomioivansa arvioissa miljöön, palvelun sekä sen, tuntuuko hintataso olevan kohdallaan. Myös muut asiakkaat vaikuttavat tunnelmaan. Rossille tärkeää on myös raaka-aineiden vastuullisuus. Hän sanookin ilahtuvansa, kun saa huolellisesti laitettua kasvisruokaa tai näkee listalla villikalaa, riistaa tai paikallisia raaka-aineita.