Kohti hiilineutraalia maitoa vuoteen 2035

Suomalaisten ruoantuottajien, 5 100 maitotilan, omistamaa Valiota ja Keskoa yhdistää vahvasti tuottajien hyvinvointi. Maitotuotteiden käyttäjänä voit toteuttaa omaa vastuullisuuttasi valitsemalla tuotteen, jonka tuotto menee tiloille.

Vuodelle 2035 asetettu tavoite maitoketjun hiilineutraaliudesta on iso, mutta korkealentoisia ajatuksia Valiolla ja valiolaisilla on ollut ennenkin, muistuttaa viestintäpäällikkö Helena Karhujoki.

– A. I . Virtanen sai Nobelin keksittyään AIV-rehun. Nyt ollaan vastaavasti isojen kysymysten äärellä. Vastuullisuus on meille merkityksellisten asioiden ratkaisemista ja konkreettisia tekoja maitotilalta ruokapöytään, Karhujoki sanoo.

Monia vaikutuskeinoja hiilidioksidin sitomiseen

Valio on tutkinut tarkasti, miten maidon hiilijalanjälki nollataan.

– Hiilineutraalia maito on, kun päästöjä vähennetään ja hiilidioksidia sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin mitä syntyy koko ketjussa maidon matkan varrella, Karhujoki toteaa.

Vaikutuskeinoja on monia: Fiksusti viljelty nurmipelto sitoo ilmasta hiiltä, ja nurmihan on valiolaisten lehmien tärkeintä ravintoa. Valion arvion mukaan viljelytapaa muokkaamalla on mahdollista laskea maidon hiilijalanjälkeä 40 prosenttia.

Vielä isompi merkitys on lannan uusiokäytöllä. Siitä saadaan tulevaisuudessa uusiutuvaa biokaasua korvaamaan autojen ja traktoreiden polttoainetta. Lantaa nykyistä paremmin hyödyntämällä on mahdollista laskea maidon hiilijalanjälkeä jopa 50 prosenttia. Valio on patentoinut prosessin, jolla lietelannasta saadaan puhdasta vettä sekä fosfori- ja typpilannoitejakeita.

Muita tärkeitä ja isoja tekijöitä hiilineutraaliuden saavuttamisessa ovat suorat reitit, täyteen pakattu rekka ja uusiutuvat polttoaineet kuljetuksissa. Energiatehokkaat tehtaat hyödyntävät uusiutuvaa energiaa, hävikki minimoidaan ketjun joka vaiheessa ja pakkauksista iso osa syntyy jo nyt uusiutuvista materiaaleista.

Tehokkaat hiilinielut

Hiilinielut ovat tehokkain ja halvin tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Valion koolle kutsuman CARBO-hankekokonaisuuden tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon, innovaatioiden ja tilapilottien avulla.

Keväällä 2019 Valio aloitti maitotilayrittäjien kouluttamisen hiiliviljelijöiksi yhdessä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa. Kahden vuoden aikana on määrä kouluttaa vähintään 200 tilaa, ja vähitellen kaikki Valio-tilat. Hankkeeseen kuuluu myös Carbo-nurmisiemenseos, joka koostuu viidestä kasvilajista, joista jokaisella on oma tehtävänsä: apila houkuttelee pölyttäjiä; valkoapila peittää aukkopaikat; ruokonata pumppaa pitkien juurtensa ansiosta syvälle hiilidioksidia, nurminata kasvaa rivakasti ja timotei maistuu lehmille.

– Koska 80 prosenttia Suomen maidosta tuotetaan Valion tiloilla, piilee tilojen ympäristötyössä iso potentiaali. Meillä on kokoa, joten meillä on myös iso vastuu tehdä muutoksia, Karhujoki huomauttaa.

Valion Koekeittiössä työskentelevä keittiömestari Tuomas Hämäläinen havaitsee Carbossa makuaspektin:

– Vaikutuin, kun kuulin sekoituksesta, syväjuurisista lajikkeista ja apilan roolista, mutta silti mukana on timotei, joka maistuu lehmän mielestä hyvälle. On huikeaa, että se on otettu huomioon, vastuullista pomojamme kohtaan!

Biokaasulla kulkeva maitoauto

Kohti hiilineutraaliutta edetään pienin askelin: maailman ensimmäinen biokaasulla kulkeva maitoauto on jo liikenteessä, samoin omien meijereiden jätteen voimalla kulkeva jakeluauto kiertelee pääkaupunkiseudulla.

Kaksi vuotta sitten ravintolatyöstä ruokaketjussa lähemmäs raaka-ainetta siirtynyt Tuomas Hämäläinen on vaikuttunut työnantajansa toiminnasta.

– Voi olla ylpeä, että on Valiolla töissä: täällä tehdään hienoa työtä ihmisten, lehmien ja ympäristön eteen. Myös me Valio koekeittiöllä pyrimme koko tiimin voimin vastuullisuuteen ja olemme innoissamme asiasta, Hämäläinen toteaa.

Tajunnan räjäyttäviä juustoja

Hämäläinen on erityisen inspiroitunut juustoista, joita pitkäaikaiset juustomestarit Valion meijereissä eri puolilla maata valmistavat.

– Juustomestareillamme on uskomaton ammattitaito, välillä juustojen maut räjäyttävät tajunnan! Esimerkiksi Juhlacheddarista, jota on normaalisti kypsytetty kuusi kuukautta, tulee jouluksi myös 16 kuukautta kypsytetty versio, joka on taivaallisen makuinen, Hämäläinen hekumoi.

Hän on sitä mieltä, että vastuullisuuttakin ajatellen vähintään yhtä hyviä juustoja syntyy lähellä Suomessa kuin kauempana Keski-Euroopassa.

Juusto on muutenkin ollut esillä: kuivan kesän 2018 jälkeen kampanjoitiin idealla, että suomalaista juustoa ostamalla autat kotimaista tuottajaa.

– Yhteen juustokiloon tarvitaan kymmenen litraa maitoa, joten suosimalla kotimaista juustoa suosit kotimaista tuottajaa helpoimmin!

Turvallinen valinta

Kotimainen valinta on turvallinen: lehmät Suomessa ovat terveitä ilman turhia antibiootteja ja niiden maito puhdasta. Lehmien ravintoa on pääasiassa suomalainen nurmi, jota täydentävät rypsi, rapsi ja viljat. Lisäksi suomalaiseen maidon- ja lihantuotantoon liittyy erityispiirre: reilu 80 prosenttia kotimaisesta naudanlihasta tulee lypsylehmärotuisista eläimistä.

– Tämä on yksi syy lisää ostaa suomalaista maitoa ja juustoa: lehmän röyhtäilemä metaani jakautuu useammalle tuotteelle, kun lasketaan hiilijalanjälki per maitolitra ja jauhelihakilo, Karhujoki valottaa.

Valion juustojen hiilijalanjälki on noin 5 kg hiilidioksidiekvivalenttia per juustokilo, kun usein juustojen kohdalla puhutaan kymmenestä kilosta.

– Moni yllättyy siitä, että hyödynnämme kaikki juuston sivutuotteet, esimerkiksi herasta tehdään maitojauhetta, mikä pienentää juuston hiilijalanjälkeä, Hämäläinen huomauttaa.

Juustossa on tiiviissä paketissa paljon hyvää, vielä jos otetaan ravitsemuksellinen arvo mukaan tarkasteluun.

– Tällä hetkellä puolet Suomessa syödystä juustosta tuodaan ulkomailta. Jos yhä useampi ammattikeittiö ja kuluttaja pysähtyisi juustovalinnan äärellä ja valitsisikin suomalaisen juuston, olisi se iso juttu suomalaisille tuottajille, Karhujoki summaa.