Intohimotyöryhmä ideoi ravintola-alan tulevaisuutta K-kampuksella

Matka kohti Ulos syömään -ruokastrategian valmistumista on täydessä vauhdissa.

Miltä näyttää suomalaisen ravintola-alan tulevaisuus? Entä miten varmistetaan, että ravintolakenttä pysyy elinvoimaisena ja houkuttelevana niin suomalaisille kuin kansainvälisille vieraille? Näiden kysymysten äärelle kokoonnuttiin elokuisena maanantaina Intohimotyöryhmän kolmannessa tapaamisessa.

K-kampuksen tapahtumatila kokosi yhteen tähän mennessä suurimman joukon osallistujia: ravintoloitsijoita ja kokkeja, koulutussektorin edustajia, Visit Finlandin maakuvatyön asiantuntijoita sekä Keskuskauppakamarin edustajia. Ensin keskityttiin käymään läpi tähänastista matkaa kohti Ulos syömään -ruokastrategiaa, jonka jälkeen käärittiin hihat ja ryhdyttiin töihin. Työ jatkui pienryhmissä, joissa ideoitiin konkreettisia muutoksia alan elinvoiman ja olosuhteiden vahvistamiseksi.

Vahvuuksien kirkastamista ja kipukohtien käsittelyä

Työpajan tunnelma oli innostava, ja intohimo, avoimuus ja yhdessä tekemisen halu välittyivät jokaisesta puheenvuorosta. Keskusteluista nousi esiin useita konkreettisia huomioita ja kehitysehdotuksia, jotka jalostuvat eteenpäin Ulos syömään -strategian rakennusaineiksi. Yksi keskeisimmistä oli suomalaisen ruokakulttuurin vahvuuksien kirkastaminen.

Suomessa vaalitaan vuosisatojen aikana hioutuneita valmistusmenetelmiä ja perinneannoksia, jotka elävät sukupolvelta toiselle. Niiden rinnalla loistavat puhtaat raaka-aineet ja hanasta virtaava vesi – harvinaisuus, jota muualla maailmassa ihmetellään. Se, mikä meille suomalaisille voi tuntua arkiselta tai itsestäänselvältä, näyttäytyy vierailijoille ainutlaatuisena ja kiehtovana.
Siksi on tärkeää pohtia, miten esittelemme ravintola- ja ruokakulttuuriamme matkailijoille ja millaista ruokamaakuvaa Suomesta haluamme rakentaa. Visit Finlandia tilaisuudessa edustanut Terhi Hook muistuttaakin, että ravintolat ovat olennainen osa Suomen houkuttelevuutta.

”Ruokakulttuurin vahvistaminen hyödyttää matkailualaa monin tavoin, ja ravintoloiden kilpailukyky vaikuttaa myös alan kilpailukyvyn kehittymiseen. Toivoisin ravintoloilta alueellista yhteistyötä, aktiivisuutta ja verkostoitumista muiden matkailutoimijoiden suuntaan, vaikuttamista osaltaan päättäjien suuntaan paikallisesti, digitaalista kehitystä ja innovaatioita. Ja he tarvitsevat siihen varmasti monenlaista tukea ja fasilitaattoria. Siksi on hyvä, että Kespro laajana ja isona toimijana voi olla tässä apuna”, Hook painottaa. 

Toinen teema, joka nousi keskusteluun lähes jokaisessa pienryhmässä, oli alan johtajuus ja työntekijöiden hyvinvointi. Ravintola-ala tarjoaa monelle nuorelle ensimmäisen työpaikan ja on opettavainen ponnahduslauta uralle. Sitäkin enemmän ala on kuitenkin saanut huomiota mediassa epäonnistuneista johtamiskäytännöistä. Johtajuuteen liittyvää opastusta tai koulutusta vailla olevia esihenkilöitä on alalla runsaasti, ja siksi tarve muutokselle on ilmeinen.

”Kun ongelmat tehdään näkyviksi ja niihin tartutaan, asioita voi oikeasti muuttaa. Toivoisin alalle etenkin lupakäytäntöjen selkeyttämistä ja avointa keskustelua, joka nostaa esiin kipukohtien lisäksi myös onnistumisia”, kiteyttää työpajaan osallistunut ravintola Vinteron ravintoloitsija Sallamari Pietilä. 

Intohimotyöryhmän työpaja oli tärkeä välietappi matkalla kohti Ulos syömään -ruokastrategian valmistumista. Seuraavaksi kaikki matkan aikana kerätty tieto kootaan yhteen ja muotoillaan konkreettisiksi tavoitteiksi, joilla ravintola-alaa viedään eteenpäin.

Työpajaan osallistunut Satu Pietilä Vinterosta toivoi alalle muun muassa avointa keskustelua, joka nostaa esiin kipukohtien lisäksi myös onnistumisia.

Valtakunnallinen konttikiertue huipentui Oulun Kauppatorille

Syyskuussa saatiin päätökseen noin vuoden kestänyt Intohimoa pöytään, päättäjät -konttikiertue. Helsingissä, Turussa, Porin SuomiAreenassa, Kuopiossa ja Oulussa pysähtyneeseen konttiin istahti yhteensä yli 80 kunnallis- ja kaupunkipäättäjää sekä noin 30 ravintola-alan edustajaa eri puolilta Suomea. Yhteensä 18 kattauksen aikana käytiin läpi toiveita, ideoita ja ratkaisuja siihen, miten ravintoloiden toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Kiertue ei vain tuonut päättäjiä ja ravintola-alan toimijoita saman pöydän ääreen, vaan auttoi auttoi heitä myös tunnistamaan ravintoloiden merkityksen kaupunkien elinvoiman, työllisyyden ja kulttuurin rakentajina. Alueellisen vaikuttamisen lisäksi kiertue tuotti arvokasta tietoa Ulos syömään -strategian kokoamiseen.

Loppuvuoden aikana julkaistavan strategian myötä alalle muodostetaan yhteinen suunta, jossa ravintoloilla on entistä vahvempi rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa, arjessa ja elinvoimassa. Syksyn aikana työ jatkuu: kaikki vuoden aikana kerätty tieto ja näkemys käydään läpi ja käännetään konkreettisiksi askeliksi kohti yhteistä strategiaa.

Ulos syömään -ruokastrategia

• Valtakunnallinen Ulos syömään -ruokastrategia rakentuu kuuden teeman ympärille, joihin kuuluvat ravintoloiden kulttuurisen arvon vahvistaminen, alan elinvoiman turvaaminen, Suomen ruokamatkailun ja vetovoiman kehittäminen, ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden vahvistaminen, alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen sekä yhteistyön ja yhteisen vaikuttamisen lisääminen.
• Mikä? Ravintola-alan oma strategia, joka rakentuu kansallisen ruokastrategian rinnalle.
• Miksi? Vahvistamaan ravintoloiden asemaa osana suomalaista ruokakulttuuria, arkea ja elinvoimaa.
• Miten? Strategian kokoavat Kespro ja Intohimotyöryhmä yhteistyössä ravintola-alan toimijoiden, asiakkaiden, asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa. Työskentely perustuu avoimuuteen ja yhteiseen tekemiseen, ja siihen voivat osallistua kaikki alasta kiinnostuneet.

Tule mukaan vaikuttamaan! Ulos syömään -strategia tehdään koko alan yhteistyöllä. Osallistu nyt!