Muuttuva ilmasto vaikuttaa ruokalistaan
Ilmastonmuutos haastaa ruoantuotannon sekä maailmalla että meillä Suomessa. Jatkossa ravintola-annoksiin päätyvä ruoka voi koostua aiempaa useammin Suomessa kasvatetuista raaka-aineista. Myös sesonkien merkitys kasvaa.
Julkaistu
Teksti
Pi Mäkilä
Kuvat
iStock
Miltä kuulostaisi ruokalista, jonka raaka-aineiden joukossa olisi sekä kotimaisia viinirypäleitä että lähituotettuja pähkinöitä? Ilmastonmuutos vaikuttaa vääjäämättä ruoantuotantoon sekä Suomessa että maailmalla. Sen myötä annoksiin voi päätyä jatkossa yhä enemmän kotimaassa viljeltyjä kasveja, joiden kasvattaminen pohjoisissa oloissa ei aiemmin ole ollut suuressa mittakaavassa mahdollista.
”Suomen olosuhteissa ilmastonmuutos voi aiheuttaa maataloudelle positiivisia vaikutuksia sikäli, että kasvukausi pidentyy ja uusien tuotantokasvien viljely voi mahdollistua. Esimerkiksi härkäpavun, maissin ja syysvehnän viljely voi helpottua, ja rinnalle voidaan saada myös uudempia viljelykasveja, kuten viinirypäleitä ja pähkinäpuita. Lisäksi lämpenevä ilmasto voi mahdollistaa aiempaa suurempia satoja”, sanoo muun muassa maatalouden ja ruokajärjestelmien kokonaiskestävyyteen ja hiilensidontaan erikoistunut tutkija Karoliina Rimhanen Luonnonvarakeskuksesta. Rimhasen mukaan ilmastonmuutoksen haitat kumoavat kuitenkin hyödyt ruoantuotannossa.
Lämpenevä ilmasto voi mahdollistaa suurempia satoja Suomessa.
”Globaalin ruokaturvan kannalta ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä uhkia. Suomessa muutokset eivät ole välttämättä yhtä dramaattisia, mutta säiden ääri-ilmiöt vaikuttavat meilläkin huoltovarmuuteen. Arvioiden mukaan sateet lisääntyvät talviaikana, ja alkukesällä sateen määrä taas voi hyvinkin vähentyä nykyisestä”, Rimhanen kertoo.
Epävarmoja aikoja
Ruoantuotannon kannalta sateella on valtava merkitys: Jos pelto on esimerkiksi sadonkorjuun aikaan liian märkä, satoa on vaikea korjata. Myös homeiden määrä voi lisääntyä, ja tällöin raaka-aineiden laatu kärsii.
”Lisääntyvä epävarmuus aiheuttaa huolta ja päänvaivaa viljelijöille”, Rimhanen sanoo.
Koko maailman tilannetta katsottaessa tilanne on synkempi.
”Vaarana on, että satotasot voivat romahtaa. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa voi olla jatkossa hyvin vaikea tuottaa paljon vettä vaativia vihanneksia ja hedelmiä, jos kuivuus lisääntyy huomattavasti. Voi olla, että joidenkin kasvien viljely nykyisillä tuotantoalueilla muuttuu yksinkertaisesti mahdottomaksi”, Rimhanen sanoo.
Jos satotasot romahtavat lämpimillä ja satoisilla alueilla, vaikutus voi heijastua markkinoihin ja vaikuttaa isosti koko maailman ruokaturvaan. Rimhasen mukaan tällöin pohjoisempien alueiden, joilla viljely onnistuu paremmin, kannattaakin parantaa tuotantokapasiteettia.
”Me olemme Suomessa ruokatuotteiden suhteen tosi omavaraisia, sillä noin 80 prosenttia Suomessa myytävästä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Hedelmiä ja esimerkiksi kahvia tuodaan kuitenkin paljon ulkomailta.”
Perustarvikkeista luksukseksi
Kahvia meillä tosiaan kuluu. Elintarviketeollisuusliiton vuosittain teettämän selvityksen mukaan suomalaiset kuluttavat edelleen lähes kymmenen kiloa kahvia vuodessa. Miten käy, jos kahvia nykyisin tuottavien alueiden ilmasto ei enää suosi kahvinviljelyä?
Monesta perustuotteesta, kuten kahvista, voi tulla luksustuote.
Sitran kestävyysasioihin erikoistuneen johtavan asiantuntijan Liisa Pietolan mukaan kahvinviljelyssä joudutaan sopeutumaan nykyistä hankalampiin viljelyolosuhteisiin.
”Jatkossa kahvin seassa tullaan viljelemään muitakin kasveja, ja sadot luultavasti pienenevät. Kahvista tulee luksustuote, ja sen hinta tulee vääjäämättä nousemaan”, Pietola sanoo.
Hän huomauttaa, että monen muunkin nykyisen raaka-aineen kohdalla täytyy jatkossa miettiä vastuullisuutta ja raaka-aineiden riittävyyttä.
”Voidaan pohtia, onko meidän vastuullista tuoda sellaisia kasveja ja hedelmiä, joiden kasvatus vaatii todella paljon vesivarojen käyttöä sellaisilla alueilla, joissa vesi on muutenkin vähissä. Esimerkiksi vesimelonien tuonti meille vesirikkaaseen pohjolaan ei ole järkevää, koska melonit tarvitaan kuivien alueiden ihmisten janoon. Kotimaistakin melonia on jo meillä pienimuotoisesti tarjolla”, Pietola sanoo.
Liikaa tai liian vähän aurinkoa
Voisivatko tällaiset lajit sitten pärjätä pohjoisemmassa, jos meillä kerran vettä riittää? Pietolan ja Luken Karoliina Rimhasen mukaan vastaus ei ole yksiselitteinen.
”Vaikka lämpötilat olisivat kohdillaan, meidän olosuhteemme eivät ole muuten välttämättä samoille kasveille optimaaliset. Vaikka ilmasto lämpenee, meillä on edelleen talvisin kylmempää. Kasvien jalostaminen meidän oloihimme sopiviksi voi vaatia vuosien ja vuosikymmenten kestävää työtä”, Rimhanen huomauttaa.
Myös pohjoisen valoisat kesät ja pimeät talvet aiheuttavat pulmia.
”Esimerkiksi soijan kukinta vaikeutuu pitkässä päivässä, maissi taas ei ehdi kypsyä, kun syksyllä alkaa jo pimentyä. Vaikka päivät olisivat lämpimiä, auringon valo ei kuitenkaan lisäänny”, Liisa Pietola sanoo.
Suomessa kasvukausi pitenee ja uusien kasvien viljely voi olla tulevaisuudessa mahdollista.
Pietolan ja Rimhasen mukaan syksyllä kylvettävien viljojen ja öljykasvien valikoima voi sen sijaan kasvaa. Sama pätee palkokasveihin. Mutta oli kyseessä sitten vanha viljelykasvi tai uudempi tulokas, muuttuvat sääolot tuovat mukanaan muitakin uhkia.
”Tuholaisten määrä voi lisääntyä. Tällöin on oleellista, että meillä viljeltävät kasvit ovat kestäviä”, Rimhanen sanoo.
Sesonkien mukaan
Vaikka uusien viljeltävien kasvien määrä voi kasvaa, uudet tulokkaat tuskin syrjäyttävät perinteisiä viljelykasvejamme.
”Huomattavasti suuremmat uhkakuvat liittyvät siihen, että ulkomaisista raaka-aineista tulee luksustuotteita. Ruoanlaitossa käytettävät tuotteet kotimaistuvat, ja ravintoloidenkin ruokalistat voivat paikallistua siinä samalla. Lisäksi sesonkiruoan merkitys luultavasti kasvaa, kun maailmalta tuotujen raaka-aineiden saatavuus heikentyy”, Pietola kertoo.
Muutos voi näkyä lautasillamme piankin. Pietola viljelee itsekin maata, joten hän on nähnyt suomalaisilla pelloilla tapahtuvan muutoksen etunenässä.
”Säät ovat entistä haastavampia. Sateet ovat koventuneet, ja toisaalta kuivuusjaksot lisääntyneet. Leudot talvet, jolloin sää sahaa edestakaisin pakkasen ja plusasteiden puolella, ovat hankalia etenkin syysviljoille.”
Hankaliin oloihin sopeutuminen voi vaatia viljelijöiltä erilaisia sopeutumistoimia.
”Jatkossa maataloudessa täytyy kiinnittää enemmän huomiota kasvinjalostuksen lisäksi myös vesitalouden hallintaan. Ojituksen toimivuuteen täytyisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Peltojen kastelua saatetaan tarvita, jos kesät muuttuvat hyvin kuiviksi. Tällaiset investoinnit vaikuttavat vääjäämättä myös viljellyn ruoan hintaan”, Pietola sanoo.
Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.
Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.
Tilaa Kespronetistä
