Kestävyysraportointi muuttuu – mitä se tarkoittaa foodservice-alalla?

EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) myötä yritysten kestävyysraportoinnista tulee aiempaa määrämuotoisempaa, jäsennellympää ja kestävyysraporttien vertailu keskenään helpottuu. Uusi raportointikehys lisää myös tuotteiden arvoketjujen läpinäkyvyyttä. Raportointi auttaa yrityksiä ymmärtämään paremmin kestävyyteen liittyviä vaikutuksiaan ja riskejään. Direktiivillä tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteutumista: sillä pyritään ohjaamaan yrityksiä kohti kestävämpää liiketoimintaa.

Keitä kestävyysraportointidirektiivi koskee?

Ensimmäiset yritykset raportoivat vuoden 2024 tiedot CSRD:n mukaisesti jo vuonna 2025. Nämä olivat pääasiassa pörssilistattuja suuryrityksiä, jotka olivat aikaisemminkin tehneet ei-taloudellisen raportin. Esimerkiksi Kespro, osana Keskoa, oli mukana CSRD-raportoinnin ensimmäisessä aallossa.

Suomessa CSRD-raportoinnin piirissä piti alun perin olla noin 1300 yritystä, mutta määrä tulee pienenemään huomattavasti, noin 130 yritykseen. Suomen hallitus on esittänyt, että kestävyysraportoinnin velvoitteet koskisivat jatkossa vain suurimpia yrityksiä; sellaisia, joiden liikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa ja jotka työllistävät yli 1 000 henkilöä. Esityksen on tarkoitus tulla voimaan 30.6.2026, mutta työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan säännöksiä voitaisiin soveltaa jo 1.1.2026 alkaneella ja sen jälkeisillä tilikausilla.

Miksi foodservice-alan yrityksen tulisi tietää kestävyysraportoinnista?

Foodservice-alan ja sitä palvelevien yritysten on hyvä olla tietoinen uudistuksesta, vaikka raportin tekeminen ei koskisi omaa yritystä. CSRD nimittäin edellyttää raportointia yrityksen sidosryhmiin ja arvoketjuun liittyvistä aiheista. Tämä voikin tarkoittaa, että raportoivat yritykset saattavat tiedustella kestävyystietoja entistä tarkemmin omaan arvoketjuunsa kuuluvilta yrityksiltä. Valmius tarjota kestävyystietoja voi siis jatkossa parantaa omaa kilpailukykyä.

Tietojen tarve riippuu kuitenkin siitä, liittyykö yhteistyö johonkin yrityksen raportointiprosessissa olennaiseksi arvioimaan aiheeseen tai asetettuun kestävyystavoitteeseen. Todennäköisimmin yritykset tarvitsevat tietoa hankkimiensa tuotteiden päästöistä tai työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta arvoketjussaan. Myös muista, seuraavassa kappaleessa käsiteltävistä aiheista voi tulla tietopyyntöjä, jos raportoiva yritys on tunnistanut ne olennaiseksi.

Lisäksi raportoiva yritys voi kutsua sidosryhmän edustajan niin sanottuun sidosryhmähaastatteluun osana raportointiprosessiaan, mikäli yhteistyö nähdään heille vastuullisuuden näkökulmasta tärkeänä. Kespro on esimerkiksi osallistunut sellaisten asiakkaiden sidosryhmähaastatteluihin, jotka ovat keskittäneet hankintojaan Kesproon.

Yleisesti ottaen CSRD-raportointi tulee lisäämään foodservice-alan tuotteiden arvoketjujen läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi tieto tuotteiden hiilijalanjäljestä tulee lisääntymään. Myös alan toimijoiden vastuullisuustyö ja sen vaikutukset tulevat läpinäkyvämmiksi ja vertailtavimmiksi. Siitä voi olla hyötyä kaikille toimijoille niin omien asiakkaiden tietotarpeisiin vastatessa, kuin vastuullisuusviestinnän näkökulmasta.

Kestävyysraportoinnissa keskitytään olennaisiksi tunnistettuihin aiheisiin

Yritykset raportoivat CSRD:n mukaisista kestävyysseikoista olennaisuusarvioon perustuen. Siinä yrityksen tulee arvioida, mitkä kestävyysteemat ja -aiheet ovat juuri heidän toiminnalleen olennaisia. Olennaisuusarvio vaikuttaa myös siihen, mitkä sidosryhmät yritys näkee kestävyysaiheiden kannalta olennaisiksi. Todennäköisesti yhteistyön sidosryhmän kanssa tai vaikutusten siihen pitää olla hyvin laajaa tai muulla tavalla merkittävää, jotta suhde nähdään arviossa oleellisena.

Olennaisuusarviossa paneudutaan raportoinnin kolmeen aiheeseen: ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallinto. Näiden kolmen aiheen lisäksi raportoinnissa on myös kaikille yhteisiä aiheita, joista raportoidaan olennaisuusarvion lopputuloksesta huolimatta.

Kolmen pääaiheen alta löytyy CSRD-raportoinnissa edelleen 10 alastandardia (kts. alla), jotka yhdessä kaikille pakollisten raportointistandardien kanssa muodostavat ESRS-raportointistandardit (European Sustainability Reporting Standards). Ympäristöön liittyviä alastandardeja ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja kiertotalous, kun taas sosiaalisen vastuun alla raportoidaan muun muassa omaan työvoimaan ja yrityksen arvoketjun työntekijöihin liittyvistä aiheista.

CSRD tuo mukanaan kaksoisolennaisuuden

CSRD-raportoinnissa yritysten tulee kertoa sekä oman toimintansa vaikutuksista kestävyysseikkoihin, että siitä, miten kestävyysseikat vaikuttavat yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn. Raportointikielellä tätä kutsutaan kaksoisolennaisuudeksi tai kaksinkertaiseksi olennaisuudeksi.

Yrityksen toiminnalla voi olla niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan kestävyyden näkökulmasta. Samaan tapaan kestävyysseikat voivat aiheuttaa yrityksen liiketoiminnalle riskejä tai luoda sille uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi joidenkin elintarvikkeiden tuotannossa raaka-aineiden saanti voi olla uhattuna vesivarojen hupenemisen tai ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden vuoksi. Samaan aikaan luonnonvarojen hupeneminen voi ohjata yritystä kehittämään vaihtoehtoisia tuoteinnovaatioita tai esimerkiksi kiertotalousratkaisuja.

Lähteet ja lisätietoja:

Finlex
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20231249#Lidm46111191435120

EFRAG Sustainability Reporting Standards - Implementation guidance documents
https://www.efrag.org/lab8

Valtioneuvoston hankesivusto
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=TEM082:00/2022

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 26.3.2026
https://tem.fi/-/hallitus-esittaa-lisaa-kevennyksia-yritysten-kestavyysraportoinnin-velvoitteisiin