Metsäkatoasetus pakottaa muutoksiin – tarkista velvoitteesi nyt

Metsäkatoasetus (EUDR, European Union Deforestation Regulation) tuo uusia velvoitteita monille foodservice-alan yrityksille. Yritysten yhteistyö on ratkaisevaa, kun niiden tulee pystyä osoittamaan läpi toimitusketjun, että asetuksen alaiset tuotteet eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Tieto vaikkapa kahvin alkuperästä kulkee jatkossa maantieteellisten koordinaattien tarkkuudella läpi toimitusketjun aina viljelmältä ravintolalle asti.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleistiedoksi asetukseen liittyen ja sen sisältö perustuu artikkelin kirjoittamisen aikana viranomaislähteistä saatavilla olleeseen tietoon. Päivitämme artikkelia tarpeen mukaan. Tarkistathan velvoitteesi aina viranomaislähteistä.

Miten metsäkatoasetus etenee?

Metsäkatoasetus tuli voimaan 29.6.2023. Siirtymäajan jälkeen isot yritykset soveltavat asetusta 30.12.2025 alkaen. Mikro- ja pienyrityksiä koskee pidennetty siirtymäaika, jolloin soveltaminen alkaa 30.6.2026.

Kuka vastaa metsäkatoasetuksesta Suomessa?

Suomessa metsäkatoasetuksen toimivaltainen viranomainen on Ruokavirasto.

Mitä metsäkato on?

Metsäkato tarkoittaa metsän tuhoamista, jotta maata voidaan hyödyntää muihin käyttötarkoituksiin. Metsien muuttaminen viljelysmaaksi maatalouden tarpeisiin on isoin metsäkadon aiheuttaja Euroopan ulkopuolella. Myös kaupungistuminen ja puuvarojen liikakäyttö aiheuttavat metsäkatoa. Lisäksi metsää voi tuhoutua esimerkiksi metsäpaloissa tai sään ääri-ilmiöiden myötä.

Metsäkadon yhteydessä puhutaan myös metsien tilan heikkenemisestä. Tällöin viitataan asteittaiseen prosessiin, jossa metsä ei pysty tuottamaan olennaisia hyötyjä, kuten puuta tai luonnon monimuotoisuutta.

Metsiä häviää tai niiden tila heikkenee pääasiassa suurilla metsäalueilla Etelä-Amerikan Amazonilla, Keski-Afrikassa sekä Kaakkois-Aasiassa.

Mitä tuotteita metsäkatoasetus koskee?

Asetus koskee tuotteita, joiden kulutuksella Euroopan unionin alueella nähdään olevan suuri rooli maailmanlaajuisessa metsäkadossa: naudanliha ja muut naudan osat, kahvi, kaakao, soija, öljypalmu, puu ja kumi, sekä tietyt näistä valmistetut tuotteet. Tuotteen kuuluminen metsäkatoasetuksen piiriin tunnistetaan tullinimikkeellä.

Koska asetuksen alaiset tuotteet määrittyvät tullinimikkeiden perusteella, sen alle kuuluvat esimerkiksi soijapavut, mutta ei soijakastike. Vastaavasti naudanliha kuuluu asetuksen piiriin, mutta esimerkiksi broilerinliha ei, vaikka sen tuotannossa olisikin käytetty soijarehua. Asetuksen alle kuuluu myös toimistotuotteita, kuten vihot, post-it -laput ja pyyhekumit. Toisaalta kyniä asetus ei koske. Tuotelistaus tullinimikkeineen löytyy Ruokaviraston sivuilta.

Millaisia tuotteita saa saattaa markkinoille?

Asetuksen myötä markkinoille saa saattaa asetuksen alaisia tuotteita vain, kun seuraavat vaatimukset toteutuvat:

• ne eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa
• ne on tuotettu tuotantomaan lainsäädännön mukaisesti
• niistä on annettu asianmukaista huolellisuutta koskeva DD-vakuutus

Tuotteita ei ole saanut tuottaa maalla, josta on hävitetty metsää tai jonka metsän tila on heikentynyt 31. joulukuuta 2020 jälkeen. Vaikka asetusta sovelletaan vuoden 2024 lopusta alkaen, sen vaatimukset metsäkadon aiheuttamattomuudesta ylettyvät siis takautuvasti vuoteen 2021 asti.

Keitä metsäkatoasetus koskee?

Metsäkatoasetus koskee toimijoita ja kauppaa käyviä. Yrityksen koko ja toiminta vaikuttaa velvoitteisiin.

Toimijat ovat pääasiassa suuryrityksiä (2/3 seuraavista: tase 25 milj. €, liikevaihto 50 milj. €, henkilöstö 250 milj. €), jotka käyvät kauppaa asetuksen alaisilla tuotteilla. Toimijoita ovat myös koosta riippumatta asetuksen alaisia eriä EU:n tuovat ja EU:sta vievät yritykset.

Kauppaa käyviä ovat esimerkiksi mikro- ja Pk-yritykset, jotka asettavat asetuksen tuotteita saataville markkinoilla kotimaassa tai EU:n sisällä.

Kauppaa käyvän suuryrityksen rooli katsotaan asetuksessa toimijaksi. Siksi Kesprokin on asetuksen mukaan toimija. Myös esimerkiksi Kespron kauppaa käyvät suuryritysasiakkaat ovat toimijoita. Toisaalta pienikin Kespron asiakas voi olla asetuksen näkökulmasta toimija, jos yritys tuo itse asetuksen alaisia tuotteita maahan. Kespron asiakkaat ovat kuitenkin pääsääntöisesti Pk-yrityksiä, jotka kuuluvat kauppaa käyviin.

Mitkä ovat toimijoiden ja kauppaa käyvien velvoitteet?

Toimijoiden velvoitteisiin kuuluu tehdä asianmukaisen huolellisuuden vakuutukset eli DD-vakuutukset (=DDS) sekä pitää asianmukaisen huolellisuuden järjestelmällä (=DD-järjestelmällä) huolta, että asianmukaista huolellisuutta on noudatettu markkinoille saattamisen yhteydessä. Asetus koskee tuontia EU:hun, vientiä EU:sta, kaupankäyntiä kotimaassa sekä EU:n sisällä sekä tuotantoa kotimaassa ja EU:n alueella.

Toimijat voivat koostaa Kesprolta ja sen palveluista tietoja oman DD-järjestelmän tueksi. Toimija voi referoida omassa DDS:n teossa Kespron DDS:ää. Siksi Kespro toimittaa asiakkaille DDS:n viite- ja varmennenumerot soveltamiseen jälkeen markkinaan saatetuista eristä.

Myös kauppaa käyvät vastaanottavat tuote-eräkohtaisen DDS:n viitenumeron ja varmennenumeron toimittajaltaan. Heillä ei ole velvoitetta tehdä omaa DDS:ää tai pitää DD-järjestelmää, mutta heidän tulee säilyttää DDS:n viitenumeron lisäksi myös tiedot tuotteen toimittajasta. Lisäksi Pk-kokoisilla kauppaa käyvillä Kespron asiakkailla voi olla tarve välittää Kespron toimittamat DDS:n viite- ja varmennenumero eteenpäin toimitusketjussa omalle toimija-kokoiselle yritysasiakkaalle.

Esim. Kauppaa käyvä jälleenmyy Kesprolta ostamansa tuotteen (esim. suklaapatukan) eteenpäin asetuksen alaisella tullikoodilla omalle toimija-kokoiselle yritysasiakkaalleen, jolloin yritysasiakas tarvitsee DDS:n viite- ja varmennenumeron. Kauppaa käyvällä ei ole velvollisuutta tehdä sellaisia itse, mutta se voi välittää Kesprolta saadut viite- ja varmennenumerot edelleen sellaisenaan.

Huom. vaikka mikro- ja pienyritysten omat velvoitteet alkavat kesäkuun lopussa 2026, jotkin yritysasiakkaat voivat vaatia viitenumeron jo aikaisemmin täyttääkseen omat velvoitteensa. Kauppaa käyvillä ei ole velvoitetta antaa muita tietoja kuin DDS, vaikka läpinäkyvyyden nimissä siihen kannustetaan.

Mikä ihmeen DD-järjestelmä ja DD-vakuutus?

Toimijat hyödyntävät DD-järjestelmää ja DD-vakuutusta metsäkatoasetuksen velvoitteiden täyttämisessä.

Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmällä eli DD-järjestelmällä toimija, kuten iso kauppaa käyvä yritys, tarkistaa, että (1.) tuote ei ole aiheuttaneet metsäkatoa ja ( 2.) tuotteet on tuotettu tuotantomaan lainsäädännön mukaisesti. Eli käytännössä ”järjestelmä” on yrityksen tapa varmistaa, että asetuksen velvoitteet täyttyvät. Esimerkiksi Keskolla järjestelmä kuvataan kirjallisesti ja kuvaus on jaettavissa esimerkiksi asiakkaille, jotka ovat toimijoita, heidän DD-järjestelmän tueksi. Muita DD-järjestelmään kerättäviä tietoja voisivat olla esimerkiksi alkuperämaat ja raaka-ainelistat, tullikoodit, sertifioinnit sekä dokumentit mahdollisista riskinvähentämistoimista. Huom. pk-toimijoilla ei ole velvollisuutta tällaisia tietoja toimittaa, joten tiedot saattavat osin puuttua myös välikädeltä kuten Kesprolta. Näiden tietojen puute ei ole kaupankäynnin este.

(3.) DD-vakuutuksella eli DDS:llä toimija ottaa vastuun erän tai erien (kuitenkin max. 1 vuosi ennakkoon) metsäkatoasetuksen mukaisuudesta. Vahvistus tehdään EU:n tietojärjestelmässä (EU Traces). Vahvistettavat tiedot järjestelmään täyttämällä muodostuu viitenumero (reference number) ja sille varmennenumero (verification number). DDS:n viitenumero tulee olemaan 14 merkkiä pitkä ja varmennenumero 8 merkkiä.

Nämä numerot yhdessä on jaettavissa edelleen ketjussa ja seuraavat toimijat voivat referoida niitä omaa DDS:ä tehdessään. Vain valideihin DDS:n voi referoida. DDS:n luominen ei poista toimijalta tarvetta täyttää kohdat 1. ja 2. Huom. Soveltamisen jälkeen ensikerran markkinaan saatetulle erälle pitää olla DDS. Sen puute on kaupankäynnin este.

Esimerkki: Kaakaopapuerä on saatettu EU-markkinaan ensikerran ennen soveltamista 30.12.2025. Kaakaopavut ovat tullikoodinsa perusteella asetuksen alainen tuote, mutta soveltaminen ei ole vielä alkanut  ei tarvetta DDS:lle.

Ennen 30.12.2025 EU-markkinaan saatetusta papuerästä valmistuu suklaata soveltamisen alettua ja se myydään kauppaa käyvälle toimijalle. Suklaa on tullikoodinsa perusteella asetuksen alainen tuote, mutta koska metsäkatoasetuksen alainen hyödyke eli kaakaopavut olivat jo asetettu markkinaan ennen soveltaminen alkua  suklaalle ei tarvetta DDS:lle.

Suklaalle tarvitaan DDS, kun sen sisältämät kaakaopapuerät on saatettu markkinaan soveltamisen alettua.

Tutustu DD-järjestelmään ja DD-vakuutukseen tarkemmin Ruokaviraston sivuilla.

Miten Kesprolla sovelletaan DDS:n ja muiden tietojen keruuta ja jakamista?

Kannustamme toimittajiamme toimittamaan kaikki tiedot DD-järjestelmämme tueksi. Olemmekin keränneet tullikoodit, ainesosaluettelot, sertifikaatit sekä ainesosien alkuperämaat parhaamme mukaan, mutta yksittäisiä aukkoja tulee olemaan, koska pienillä kauppa käyvillä ei ole velvoitetta toimittaa näitä meille. Saatamme nämä tiedot Tarjooma-palvelussa asiakkaillemme saataville siinä laajuudessa kuin ne on meille toimitettu.

DDS:n viite- ja varmennenumerot tullaan kuljettamaan asiakkaillemme toimituksen yhteydessä sähköisellä kuormakirjalla, sanomalla, kuitilla tai Toimitukset-palvelun kautta. DDS:n viite- ja varmennenumerot tulevat säilymään Toimitukset-palvelussa asetuksen vaatiman ajan.

Tutustu velvoitteisiin tarkemmin Ruokaviraston sivuilla.

Lähteet ja lisätietoa:

Ruokavirasto, Metsäkatoasetus-sivusto
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/metsakatoasetus-eudr/

Ruokavirasto, EUDR-webinaari tuonti- ja vientiyrityksille 18.9.2024
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/metsakatoasetus-eudr/webinaarit-ja-koulutukset-eudr/

Maa- ja metsätalousministeriö, Metsäkatoasetus-sivusto
https://mmm.fi/metsakato-ja-laittomat-hakkuut

EUR-Lex, Asetusteksti
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv%3AOJ.L_.2023.150.01.0206.01.FIN&toc=OJ%3AL%3A2023%3A150%3ATOC

Euroopan parlamentti, Metsäkadon syyt ja sen torjunta EU:ssa
https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20221019STO44561/metsakadon-syyt-ja-metsakadon-torjunta-eu-ssa

Euroopan parlamentti, Metsäkadon syyt ja sen torjunta EU:ssa
https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20221019STO44561/metsakadon-syyt-ja-metsakadon-torjunta-eu-ssa

Tulli, Tiedote 18.6.2024
https://tulli.fi/-/uusi-metsakatoasetus-edellyttaa-toimia-maahantuojilta-ja-viejilta-valmistaudu-jo-nyt

Komission tiedote 2.10.2024
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_24_5009