Suomalaiset näkevät ravintolat paikallisyhteisöjen sykkivinä sydäminä

Ravintolat ovat suomalaisille enemmän kuin paikkoja syödä. Ne nähdään elintärkeänä osana paikallista elinvoimaa – ravintolat elävöittävät kaupunkikeskustoja, tukevat alueellista taloutta ja tarjoavat tilan, jossa ihmiset voivat kohdata, viettää aikaa ja kokea elämyksiä yhdessä.

Näin käy ilmi Suomen johtavan ravintola-alan tukkukaupan Kespron maaliskuussa 2025 teettämästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin suomalaisten näkemyksiä ravintolakulttuurista, alan tarjonnasta ja vetovoimasta. Jopa 91 prosenttia tutkimukseen vastaajista oli yhdestä asiasta samaa mieltä: ravintola-alaa tulisi tukea nykyistä vahvemmin. Tulokset korostavat tarvetta kehittää alaa niin kuluttaja-, työnantaja- kuin elinvoimatasolla.

Vastaajat toivovat myös, että ravintolakäynnit olisivat juhlan ohella luontevampi osa arkea. Erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella kaivataan monipuolisempaa tarjontaa, joka huomioi eri elämäntilanteet ja arjen tarpeet. Samalla ravintolassa käymisen koetaan olevan liian harvojen ulottuvilla: lähes puolet suomalaisista (44 %) ei käy ravintolassa edes kerran kuukaudessa, eikä ravintolassa käyminen ole vakiintunut tapa viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa.

Ravintolakulttuurista nautitaan sukupolvien ja arjen tarpeiden mukaan

Tutkimus osoittaa, että alueelliset erot vastaajien välillä ovat hyvinkin pieniä: suuri yleisö janoaa ravintolakokemukselta ensisijaisesti intiimiä, rauhallista tunnelmaa ja hyvää palvelua. Sen sijaan suomalaista ravintolakulttuuria haastaa yhä enemmän sukupolvien välinen kuilu.

Nuoret, erityisesti zoomerit ja milleniaalit, kaipaavat rennompaa ja elämyksellisempää ravintolakulttuuria. Toiveissa korostuvat jaettavat annokset, kasvisruoka, alkoholittomat vaihtoehdot ja yhteisöllinen ilmapiiri. Ravintola on heille ennen kaikkea arjen jatke – paikka, jossa voi viettää aikaa matalalla kynnyksellä.

Vanhemmat ikäluokat puolestaan arvostavat perinteikkyyttä, kotimaisuutta ja rauhallista ympäristöä. Heille tärkeää on kohtelias ja läsnä oleva asiakaspalvelu ja usein ravintolakäynnit ajoittuvat erityisiin hetkiin, ei osaksi tavallista viikkoa.

Myös lapsiperheet kokevat, ettei tarjonta aina vastaa arjen tarpeisiin. He toivovat enemmän perheystävällisiä ravintoloita, kohtuuhintaisia annoksia, laajempia aukioloaikoja ja paikkoja, joissa voi viettää aikaa koko perheen kesken rennosti ilman erityisjärjestelyjä.

– Ravintola-ala on murroksessa, kun sukupolvet vaihtuvat ja odotukset muuttuvat. Kulttuuri ei enää jakaudu maantieteellisesti, vaan elämäntilanteiden ja arvojen mukaan. Murros luo haasteita, mutta myös valtavan mahdollisuuden edistää koko alaa tavalla, joka tekee ravintolakokemuksesta entistä merkityksellisemmän yhä useammalle, sanoo Kespron kaupallinen johtaja Jerry Tiittala.

Porkkanaa päättäjille – konkretiaa ravintola-alan tueksi

Maaliskuussa toteutettu tutkimus on osa Kespron laajempaa kehitystyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa koko Suomen ravintolakulttuuria. Kuntavaalien ratkettua Kespro ja ravintola-alan tunnetuista vaikuttajista koostuva Intohimotyöryhmä muistuttavat päättäjiä ravintola-alan merkityksestä poikkeuksellisella tavalla. Kunnanvaltuustot vastaanottavat porkkanakimpun, jonka kääreessä on tiivistelmä tutkimuksen tuloksista, joiden avulla päättäjät voivat tukea ravintola-alan kehitystä ja rakentaa elinvoimaisempia kaupunkeja ja kuntia.

Tukkukauppa rakentaa parhaillaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa valtakunnallista Ulos syömään -ruokastrategiaa, joka tarjoillaan Suomen kansallisen ruokastrategian kylkeen. Tavoitteena on muodostaa näkemys siitä, miten Suomi nostetaan maailmanluokan ruokamaaksi – ei vain raaka-aineiden ja vastuullisuuden, vaan myös ravintoloiden kulttuurisen kulutuksen osalta.

– Meillä on kaikki edellytykset nostaa suomalainen ravintolakulttuuri ja -tarjonta maailman huipulle. Tämä edellyttää ravintoloitsijoiden ja päättäjien yhteistyötä, toimintaedellytysten helpottamista ja ennen kaikkea positiivista puhetta sekä yhteistä tahtoa. Ruokailu on enemmän kuin ruokaa: se on elämys, kohtaaminen ja kulttuurinen kokemus, joka vahvistaa koko yhteiskuntaa, summaa Tiittala.

Pysy mukana kehitystyössä ja tutustu tutkimustuloksiin osoitteessa intohimonyt.fi