Vanhat normaalit pikkujoulut
Juhlitaanko pikkujouluja tänä vuonna kahden edestä, vai heijastuuko pandemia ravintoloiden joulusesonkiin? Ihmiset haluavat nauttia, kunhan turvallisuus huomioidaan.
Julkaistu
Teksti
Jenni Kleemola
Kuvat
iStockphoto
Viime vuonna ravintoloiden pikkujoulukausi ei ollut entisensä koronapandemian takia. Monessa yrityksessä glögimaljat kohotettiin virtuaalisesti, ja organisaatiot ja ystäväporukat jäivät odottelemaan parempia aikoja.
Mutta tämän vuoden pikkujoulukausi näyttää hyvältä, sanoo yrittäjä Michael Weckström helsinkiläisestä Tapahtumakeskus Koskenrannasta, joka järjestää yksityistilaisuuksia. Koskenrannan pikkujoulutilaisuuksien kysyntä alkoi jo keväällä, jolloin tilauskirjat täyttyivät mukavasti syyskuun alusta joulukuun puoliväliin asti.
”Viime talvena oli paljon pelkoja. Yritykset halusivat toimia vastuullisesti eivätkä edes harkinneet pikkujouluja. Nyt ääni kellossa on muuttunut. Aiemmin puhuttiin uudesta normaalista – nyt halutaan takaisin vanhaan normaaliin”, Weckström sanoo.
Hän uskoo vahvasti, että ravintola- sekä tapahtuma-alan tilanne normalisoituu rokotusten myötä.
”Haluankin haastaa: jos viime vuonna yritysten ei ollut vastuullista järjestää pikkujouluja, niin nyt vastuullisinta olisi panostaa kohtaamisiin ja tapahtumiin. Ensinnäkin yritysten henkilökunnalle olisi tärkeää saada normaaleja sosiaalisia kontakteja. Toiseksi tapahtumateollisuus on uhrannut lähes koko liiketoimintansa suojatakseen muiden terveyttä. Olisi vastuullista toteuttaa tapahtumia, jotta ala pääsisi jaloilleen ja pystyisi työllistämään työttömäksi jääneet ammattilaisensa.”
Myös turkulaisessa Kårkaféernassa pikkujoulukauden näkymät ovat hyvät. Yrityksen ravintoloihin kuuluu muun muassa perinteikäs Kåren, jossa on vuosikymmeniä järjestetty esimerkiksi yritysten ja opiskelijoiden juhlia.
”Ne kaikki olivat pitkään tauolla, mutta syksy näyttää oikein valoisalta”, sanoo Kårkaféernan toimitusjohtaja Susanna Häyry.
Kårenin pikkujoulukausi buukattiin lähes täyteen jo keväällä. Ravintolapäällikkö Anne Peltonen kertoo, että sähköpostiliikenne oli melkoinen toukokuun parin viimeisen viikon aikana. Tosin pandemia-ajan arvaamattomuus on yhä asiakkailla mielessä: tänä vuonna on kysytty heti kärkeen myös sitä, kuinka joustavia peruutusajat ovat.
Hemmottelua ja tapaamisia
Asiakkaat ovat kaivanneet sosiaalista elämää, jossa kokoonnutaan pöydän ääreen isollakin porukalla.
"On jo ollut havaittavissa virtuaaliväsymystä", Häyry sanoo. "Ihmisten perustarve on kohdata toisiaan", Weckström toteaa.
”Ihmiset ovat kaivanneet toistensa tapaamista. Asiakkaat ovat soitelleet ja kyselleet, että voi kun pystyisitte järjestämään tilaisuuksia, me niin haluaisimme niitä”, Peltonen kertoo.
Tarve tavata ihmisiä nousi esiin myös Kespron toteuttamassa Suomalaiset ravintolasulun jälkeen -tutkimuksessa. Viime huhtikuussa ravintolasulun poistumisen aikoihin tehty tutkimus kartoitti suomalaisten tuntemuksia ulkona syömistä kohtaan. Kyselytutkimukseen vastasi 1 245 henkilöä K-ryhmän K-Kylä-asiakasyhteisössä.
- Tutkimuksesta selvisi, että nyt suomalaiset syövät ulkona, koska haluavat hemmotella itseään ja nauttia elämästä. Tämän kertoi suurimmaksi syyksi yli puolet kyselyyn vastanneista. Toiseksi suurin syy ulkona syömiseen oli ystävien ja läheisten tapaaminen.
- Vastauksissa on hieman alueellista eroa. Etelä-Suomessa asuville läheisten tapaaminen oli suurempi syy kuin muualla asuville, ja itsensä hemmotteleminen vastaavasti pienempi.
- Ravintoloiden tukeminen ja oman arjen helpottaminen eivät nousseet kyselyssä yhtä tärkeiksi syiksi syödä ulkona.
Turvavälejä kaivataan
Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, mitä asiakkaat odottavat ravintoloilta turvallisuuden suhteen. Selvisi, että kaikkein eniten odotetaan turvavälien säilymistä sekä asianmukaisia ja siistejä WC-tiloja. Avoimissa vastauksissa toivottiin myös tungoksen ehkäisyä sekä sitä, että asiakkaat käyttävät maskia ja toimivat ohjeiden mukaisesti.
”Hyvin hoidetussa ravintolassa hygienia-asiat ovat olleet itsestään selviä jo ennen pandemiaa. Meille tarkat siivoustoimet ovat arkirutiinia joka päivä”, Koskenrannan Weckström sanoo.
Myös Kårenin Peltonen toteaa, että siivoaminen, pyyhkiminen ja desinfiominen tulee henkilökunnalta selkärangasta. Todennäköisesti pandemia-aikana käyttöön tulleet uudet rutiinit näkyvät yhä ravintoloissa tällä pikkujoulukaudella.
Peltonen kertoo, että ihmiset ovat kyselleet, miten juhlat saadaan järjestettyä turvallisesti, sekä maskien käytöstä. ”Monet ovat kertoneet, että haluavat järjestää pikkujoulut, mutta ehkä vähän normaalia pienemmällä porukalla.”
Häyry jatkaa, että Kårenin 220 henkeä vetävää juhlasalia on nyt buukattu normaalia pienemmälle määrälle ihmisiä. ”Luulen, että suuren tilan tarjoama väljyys on lisännyt sen houkutusta. Mahdollisuus pitää turvavälit ja ilmavuus nähdään hyvänä asiana.”
Pöytiä ehkä asetellaan vähän normaalia väljemmin ja muutenkin paikkojen asettelua mietitään vähän eri tavoin kuin ennen. Voi olla, että henkilökunta edelleen käyttää maskia, ja käsidesiä näkyy joka paikassa. ”En usko, että olemme ihan etunenässä poistamassa turvakäytäntöjämme”, Häyry sanoo.
Mitä asiakkaat odottavat turvallisuudelta ravintoloissa asioidessaan?
- 85 % siistejä ja asianmukaisesti varusteltuja WC-tiloja
- 80 % turvavälejä
- 73 % tarjolla olevia käsidesejä
- 72 % helppoa ja hygieenistä käsienpesu- ja käsienkuivausmahdollisuutta
- 61 % että henkilökunta käyttää maskia
Lähde: Suomalaiset ravintolasulun jälkeen -tutkimus (Kespro)
Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.
Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.
Tilaa Kespronetistä
