Bocuse d'Orin toimitusjohtaja Liisa Mäkelä: "Tavoitteena kisamenestys"

Vauhdikas ja innostava. Näin Liisa Mäkelä kuvaa syyskuussa alkanutta pestiään Bocuse d’Or Academy Finlandin toiminnanjohtajana. Vauhti ei kuitenkaan hirvitä Mäkelää. Hän on nyt sellaisessa paikassa, jossa pääsee tähyämään pitkälle suomalaisen ruokakulttuuriin tulevaisuuteen. Sitä rakentaessaan Mäkelä pääsee myös hyödyntämään aiempaa kokemustaan.

Mäkelä on yhdistyksen ensimmäinen palkattu toiminnanjohtaja. Vaikka Suomi on osallistunut Bocuse d’Or -kilpailuihin jo vuodesta 1991, Bocuse d’Or Academy Finland -yhdistys perustettiin vasta vuonna 2020. Mäkelän palkkaaminen tarkoittaa, että organisaatiota halutaan kehittää nyt pitkäjännitteisemmin ja yli kahden vuoden mittaisten kilpailukausien.

Mäkelällä on pitkä tausta liiketoiminnan kehittämisestä, strategiatyöstä ja projektinhallinnasta. Hänellä on myös laaja ravintola-alan ja ruokakulttuurin verkosto, gastronomian maisterintutkinto Italiasta sekä juoma-alan WSET Diploma.

”Olen innoissani, että tässä työssä sekä kiinnostuksen kohteeni että osaamiseni yhdistyvät.”

Päätehtävä kilpailutoiminnassa

Mäkelä on aloittanut työnsä keskellä kaksi vuotta kestävää kisakautta. Suomen Bocuse d’Or -joukkue Johan Kurkela ja Niilo Suominen valmistautuvat jo maaliskuussa Marseillessa käytäviin Euroopan karsintoihin. Joukkuetta valmentaa Mikko Kaukonen. Kilpailuun valmistautuminen ja kisajoukkueen tukeminen on Mäkelän päätehtävä. Mäkelä hoitaa paperit ja hallintotyöt sekä hommaa esimerkiksi muottien valmistukseen käytettävän 3D-printterin. Kun Mäkelä pitää langat käsissään, joukkue voi keskittyä kilpailuun valmistautumiseen.

Samaan aikaan Mäkelä rakentaa kuitenkin uutta ja tähyää jo tulevaan.

”Tahtotila on viedä kilpailua systemaattisesti eteenpäin, niin että se rullaa eteenpäin vuodesta toiseen ja että kilpailusta tulee alan yhteinen asia.”

Tekemistä riittää Mäkelän mukaan vielä siinäkin, että itse kilpailu tulisi tunnetuksi alan tekijöiden joukossa.

”Nuoria kokkeja pitäisi saada jo varhaisessa vaiheessa mukaan, rakentaa polku, jota pääsevät sitten eteenpäin.”

Toinen työmaa liittyy suomalaisen ruokakulttuurin kehittämiseen.

”Huippuosaamista löytyy jo, ja suomalaisilla kokeilla on huima ammattitaito ja se kehittyy koko ajan. Ollaan jo pohjoismaista huipputasoa, mutta vielä on kehitettävää”, Mäkelä toteaa.

Ruokakulttuuria kehittämässä

”Nyt alkaa järjestelmällinen työ suomalaisen ruokakulttuuriin ja kilpailutoiminnan kehittämiseksi.”

Yksi Mäkelän tehtävistä on rakentaa verkostoa kisajoukkueen tueksi. Mitä enemmän Bocuse d’Orin ympärille saadaan mukaan yrityksiä ja julkisia toimijoita, sitä paremmin suomalaista ruokakulttuuria saadaan rakennettua ja vietyä eteenpäin.

”Tavoitteena on luoda sellaista pöhinää, joka saa ihmiset käymään enemmän ravintoloissa, kiinnostumaan hyvästä ruoasta ja kokkaamaan myös kotona.”

Bocusen tiimoilta on mahdollisuus myös kehittää suomalaisen ruokakulttuurin vetovoimaa ulkomaalaisten matkailijoiden houkuttelemiseksi. Sen pitäisi kiinnostaa myös julkisia toimijoita.

Hyvä pöhinä vaatii Mäkelän mukaan myös fanijoukkoa. Samalla tavalla kuin Susijengi venyi taannoin EM-kisoissa, myös Bocuse d’Or -kisajoukkueen ympärille halutaan kasata oma kannustusjoukko. Ensin suunnataan Marseilleen, sitten Lyoniin.

Podium-paikkoja on jo kolkuteltu. Suomen parhaimmat sijoitukset ovat Matti Jämsénin neljäs sija vuonna 2015 ja Ismo Sipeläisen neljäs sija vuonna 2019. Torilla tavataan -tilanteeseen pääseminen vaatii paljon töitä.

”Nyt alkaa järjestelmällinen työ suomalaisen ruokakulttuuriin ja kilpailutoiminnan kehittämiseksi.”

Siihen Mäkelä on enemmän kuin valmis.

Bocuse d’Or -kilpailu

• Maailman arvostetuin, kansainvälinen gastronominen kilpailu järjestetään joka toinen vuosi Lyonissa.
• Sen perusti kuuluisa ranskalainen keittiömestari Paul Bocuse. Kilpailua on järjestetty vuodesta 1987.
• Osallistujat Lyonissa käytävään finaaliin tulevat maa- ja maanosakohtaisten karsintojen kautta. Maanosakohtaiset karsinnat järjestetään Marseillessa 15.–16. maaliskuuta 2026. 
• Finaaliin valitaan 24 kilpailijaa. Siinä joukkueen tulee valmistaa 14 annosta vadilta ja 14 annosta lautasille annetun 5 tunnin ja 35 minuutin aikarajan sisällä.
• Alan huipputekijöistä koostuva tuomaristo arvioi annoksia maun, ulkonäön ja pääraaka-aineiden käytön ja omaperäisyyden perusteella. Myös joukkueen keittiötyöskentely vaikuttaa loppusijoitukseen.