
Kansainvälisten rypälelajikkeiden hallitsema viinimaailma on murroksessa. Venetossa toimiva Rechsteiner näkee alkuperäislajikkeissa mahdollisuuden palauttaa viiniin paikallisuus, tarina ja identiteetti.
Ilkka Sirén
Rechsteiner
Pohjois-Italiassa Trevison maakunnassa toimiva Rechsteiner kääntää katseensa määrätietoisesti kohti paikallisia rypälelajikkeita aikana, jolloin viinimaailma etsii uutta identiteettiä. Historiallinen, 1800-luvulla perustettu tila ei kuitenkaan juokse trendien pressä. Tilan omistaja, Florian von Stepski-Doliwa, näkee alkuperäislajikkeiden nousun osana laajempaa muutosta kuluttajien ajattelussa.
“Tällä hetkellä näyttää siltä, että alkuperäislajikkeet ovat selvästi nosteessa, ja mielestäni se on erittäin hyvä asia”, von Stepski-Doliwa toteaa. Hänen mukaansa kyse ei ole pelkästä ohikiitävästä trendistä, vaan syvemmästä tarpeesta ymmärtää viiniä kulttuurisena ja paikallisena ilmiönä.
“Meillä on maailmassa valtava ampelografinen monimuotoisuus. Nykykuluttaja haluaa maistaa terroirin eli paikan ja kasvuolosuhteet lasissa, ja mikä ilmentäisi terroiria paremmin kuin alueen oma, alkuperäinen rypälelajike?”
Ajatus haastaa vuosikymmeniä hallinneen kansainvälisten lajikkeiden hegemonian. Rypäleet kuten Merlot ja Cabernet Sauvignon ovat rakentaneet pohjan maailmanlaajuiselle käsitykselle siitä, miltä viinin kuuluisi maistua, mutta samalla ne ovat tasoittaneet alueellisia eroja.
“Niistä valmistetaan erinomaisia viinejä, siitä ei ole kysymystäkään. Mutta miksi emme tarjoaisi kuluttajille laajempaa kirjoa paikallisia rypäleitä, jotka ovat aidosti elämyksellisiä”, von Stepski-Doliwa pohtii.
Italia saattaa olla vastaus miehen retoriseen kysymykseen. Maa on yksi maailman lajikerikkaimmista viinimaista.
“Italiassa on yli 600 alkuperäislajiketta, mutta suurin osa ihmisistä tuntee vain ne kaikkein klassisimmat. Tässä on valtava käyttämätön potentiaali.”
Rechsteinerilla tämä potentiaali pyritään konkretisoimaan viinivalikoimassa. Yksi keskeisistä lajikkeista on Manzoni Bianco, joka syntyi 1900-luvun alun kokeilun tuloksena Coneglianon viiniyliopistossa.
“Se on Rieslingin ja Pinot Blancin risteytys. Professori Manzoni halusi yhdistää Rieslingin aromaattisuuden ja Pinot Blancin eleganssin sekä rakenteen.”
Lajikkeen syntytarina on poikkeuksellisen tarkasti dokumentoitu. “Risteytys onnistui kokeellisen tarhan kuudennen rivin kolmantenatoista köynnöksessä. Siksi sen nimi on Incrocio Manzoni 6.0.13 - numerot kertovat tarkan sijainnin.”
Manzoni Bianco kuvastaa hyvin sitä, miten paikallinen identiteetti voi syntyä myös tietoisesta kehitystyöstä, ei pelkästään vuosisataisesta perinteestä. Se on samalla esimerkki siitä, miten “alkuperäisyys” viinissä voi olla moniulotteinen käsite.
Toinen Rechsteinerin keskeinen lajike, Tai, puolestaan kertoo viinin ja politiikan kietoutumisesta toisiinsa. Lajike tunnettiin aiemmin nimellä Tocai, mutta nimi jouduttiin muuttamaan EU:n päätöksellä.
“Unkari voitti oikeusjutun, koska Tokaj on heidän suojattu maantieteellinen nimityksensä. Sen jälkeen Italia pakotettiin luopumaan Tocai-nimestä, ja vuodesta 2007 alkaen nimeksi tuli pelkkä Tai”, von Stepski-Doliwa selittää.
Nimenvaihdos on herättänyt hämmennystä, mutta samalla se on tuonut lajikkeelle uuden identiteetin. “Monet luulevat, että sillä on jotain tekemistä maan kanssa. Se ei liity mitenkään thaimaalaiseen ruokaan tai thaihierontaan. Pohjoisitalialaisessa murteessa ‘tai’ tarkoittaa myös viinilasia, joten nimi on lopulta varsin luonteva.”
Historiallisesti kyseessä on ollut yksi Koillis-Italian keskeisistä arkiviineistä. “Jos menit paikalliseen osteriaan ja tilasit talon viiniä, sait usein punaista Merlot’ta ja Tocai Biancoa - nykyisin siis Tai’ta. Se on erinomainen ruokaviini, koska se korostaa ruoan makuja eikä peitä niitä.”
Alkuperäislajikkeiden merkitys ei kuitenkaan rajoitu pelkkään makuun tai historiaan. Von Stepski-Doliwan mukaan ne tarjoavat ravintoloille mahdollisuuden erottua. “Kuluttaja on utelias. Hän haluaa löytää uusia viinejä ja uusia tarinoita. Jokaisella ravintolalla pitäisi olla jotain kerrottavaa”, hän toteaa.
Tarina ei ole vain markkinointia, vaan osa viinin arvoa.
“Ihmiset puhuvat nykyään paljon tarinankerronnasta, mutta näissä viineissä tarinat ovat aitoja ja syviä. Jos ravintolat panostavat laatuun ja haluavat nähdä viinin kulttuurisena tuotteena eikä vain teollisena hyödykkeenä, alkuperäislajikkeilla on lupaava tulevaisuus.”
Rechsteinerin suunta on selvä: tulevaisuuden viini ei synny yhdenmukaisuudesta, vaan monimuotoisuudesta. Alkuperäislajikkeiden nousu ei ole pelkkä paluu menneeseen, vaan keino rakentaa syvempää merkitystä niin tuottajille kuin kuluttajille.
Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.
Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.
Tilaa Kespronetistä