Muovin tulevaisuus ravintoloissa ja kahviloissa SUP-direktiivin jälkeen?

Aasiassa asuessani totuin hallittuun kaaokseen ja jatkuvasti muuttuviin asioihin, jotka eivät olleet käsissäni. Muistan oman turhautumiseni, kun muutin ensimmäisen kerran Kiinaan ja huomasin, että faktapohjainen insinööripalikkamainen ajattelumalli ei toiminut juurikaan käytännössä. Kiukuttelin aikani kiviä potkiskellen, kunnes huomasin suhtautumiseni muuttuneen totaalisesti. Itse asiassa niin totaalisesti, että muutin maahan uudelleen, koska olin haltioitunut kulttuurista ja ihmisten tavasta ajatella.

Hallittu kaaos voisi myös hyvin kuvata EU:n päätöselimissä parhaillaan valmisteltavaa SUP eli kertakäyttömuovi-direktiivin valmistelua, jota olen seurannut nyt yli vuoden. Suhteellisen selkeästä asiakokonaisuudesta on saatu melko sekava ja soppaa on ollut hämmentämässä monta kokkia.

Direktiivin alkuperäisenä tavoitteena oli vähentää meriin päätyvän muoviroskan määrää kieltämällä ja rajoittamalla kertakäyttömuovin kulutusta. Lähtökohtaisesti tuntuu siltä, että direktiiviä on alettu valmistella aivan liian konkreettisella tasolla ilman riittävää taustakartoitusta ja näkemystä siitä, miksi muovia ylipäätään käytetään esimerkiksi pakkauksissa. Myös muovin määrittelyn saralla on ollut viivästystä, jolloin kukaan ei ole pystynyt tulkitsemaan, mitä kaikkia pakkauksia direktiivi tulee koskemaan. Mikäli nykyinen luonnos olisi lopullinen, tarkoittaisi se sitä, että esimerkiksi kartonkinen muovipinnoitteella oleva kahvikuppi kuuluisi direktiivin piiriin.

Nykyisten linjausten perusteella SUP-tuotteina voidaan pitää erittäin laajaa joukkoa pakkauksia, joille ei löydy vielä korvaavia muovia sisältämättömiä vaihtoehtoja tai niitä on rajallisesti. Näin ollen direktiivi siis voi vähentää joidenkin take away -tuotteiden kulutusta, mikä ei varmasti ole alkuperäinen tarkoitus. Lisäksi on mahdollista, että kertakäyttömuovin kulutus saattaa jopa nousta, kun esimerkiksi muovipulloihin aletaan asentamaan erillisiä muovisia kiinnikkeitä, jotta korkit pysyvät kiinni pulloissa.

Direktiivin piti astua voimaan vuoden 2021 heinäkuussa, mutta on oletettavaa, että aikatauluun tulee viivästyksiä. Osa direktiiviin kuuluvista toimenpiteistä aiotaan kuitenkin panna käytäntöön uuden jätelain yhteydessä, joka astuu voimaan aikaisemmin. Tämä koskisi tiettyjä kertakäyttöisiä muovituotteita tuotekieltojen ja merkintöjen osalta, esimerkiksi muoviset aterimet, lautaset ja pillit sekä vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut pakkaukset kiellettäisiin heinäkuussa. Tällä olisi vaikutuksia erityisesti ravintoloiden ja kahviloiden liiketoimintaan.

Jään seuraamaan jännityksellä, mihin direktiivin osalta päädytään. Direktiivin täytäntöönpanolla on merkittäviä vaikutuksia, joten ravintola- ja kahvilayrittäjien on hyvä ryhtyä seuraamaan direktiivin valmistelun tilannetta viimeistään ensi vuoden alusta alkaen.

Loppujen lopuksi pysyvää ei ole mikään muu kuin muutos ja kiinalaista sananlaskua lainatakseni; vuorta siirtävä ihminen aloittaa kantamalla pieniä kiviä. Sekä liiketaloudellisesti että ympäristöystävällisesti kestävät ratkaisut löytyvät kyllä.

Renja Gauriloff
Kehityspäällikkö
Kesko

Kirjoittaja toimii K-ryhmän tuotepakkausten kehityksen kehityspäällikkönä.