Viimeistään koronakevät nosti esille take away -pakkausten ympäristövaikutukset

Kespron blogissa Nina Jumppanen: ”Kymmenettä kertaa take awayta kotiinsa tilaava kuluttaja havahtui kustakin ateriasta jäljelle jäävään pakkausmateriaalin määrään. Tämä asettaa kuluttajilta painetta myös ravintolayrittäjän suuntaan.”

22.6.2020

Julkaistu

Nina Jumppanen

teksti

Kespron blogissa Nina Jumppanen: ”Kymmenettä kertaa take awayta kotiinsa tilaava kuluttaja havahtui kustakin ateriasta jäljelle jäävään pakkausmateriaalin määrään. Tämä asettaa kuluttajilta painetta myös ravintolayrittäjän suuntaan.”

Mitä tarkoittaa biohajoavuus? Mitä oxomuovit ovat? Onko take away mahdollista ilman muovin käyttöä?

Koronakevät toi monen mietteisiin muun muassa edellä mainitut kysymykset. Kymmenettä kertaa take awayta kotiinsa tilaava kuluttaja havahtui kustakin ateriasta jäljelle jäävään pakkausmateriaalin määrään. Kuluttajat haluavat jatkossakin tilata take away -ruokaa, mutta myös tehdä vastuullisempia valintoja. Tämä asettaa kuluttajilta painetta myös ravintolayrittäjän suuntaan.

Muovi on herättänyt aiemminkin keskustelua, mutta ei koskaan näin laajalti kuin viimeisen puolentoista vuoden aikana. Korona toi keskusteluun lisäpotkua, ja lisäksi lähestyvä SUP-direktiivi (single-use plastic) kiinnostaa, ihmetyttää ja mietityttää; mitä sen voimaantulo tarkoittaa varsinkin ravintolayrittäjän näkökulmasta?

Ensimmäisenä muovijätteestä taitaa tulla mieleen maailman merissä lilluvat jätelautat, jotka hajoavat luonnon olosuhteissa erittäin hitaasti jättäen jälkeensä kasoittain mikromuovia. Mielikuvan kaukaisuus tai jopa ulkokohtaisuus saattaa joskus estää meitä kierrättämästä muovia. Meidän tulisi oppia enemmän muovin ominaisuuksista, ja kiinnittää muovin kierrätysnäkökulmiin erityistä huomiota. Näin pääsisimme miettimään myös sitä, miten tästä tarpeellisesta materiaalista saataisiin vielä enemmän irti, ja lisäksi pääsisimme selättämään muoviongelmaa kehittävillä katsantokulmilla.

Take away -pakkauksia, -kasseja ja -aterimia on tällä hetkellä moneen lähtöön. Jos tuote on biohajoava, saanko laittaa sen kotikompostoriin? Tai jos tuote on kompostoituva, saanko haudata sen omalle pihalleni? Voiko kierrätysmuovin heittää biojätteeseen? Vastaus kaikkiin kysymyksiin on ei. Biohajoava materiaali hajoaa kyllä lopulta joissain olosuhteissa ja jonkin ajan sisällä, mutta näitä olosuhteita ja aikaa ei ole määritetty. Jos biohajoavan tuotteen laittaa siis esimerkiksi taloyhtiön biojäteastiaan, josta jäte viedään teolliseen kompostointiprosessiin, biohajoava tuote ei välttämättä teollisen kompostoinnin olosuhteissa hajoa.

Kompostoituva tuote sen sijaan on määritetty hajoavaksi juuri teollisen kompostoinnin olosuhteissa (tietty lämpötila ja kosteus, ei jäämiä, määritetty aika). Tällöin tuote on merkitty eurooppalaisella standardilla EN13432.

Kierrätysmuovi sen sijaan on muovimateriaalia, ja tulee aina kierrättää joko muovipakkauskeräykseen tai muovituotekeräykseen, huonoimmassa tapauksessa muovikeräyksen puuttuessa sekajätteeseen.

Muutamia vuosi vellonut muovikeskustelu on johtanut hyvinkin nopeasti EU-tasolla uuden direktiivin kehittelyyn. SUP eli single-use plastics -direktiivi astuu voimaan kesällä 2021, ja tulee ensi vaiheessaan kieltämään:

  • Muoviset aterimet, lautaset ja pillit
  • Vaahdotetusta polystyreenistä valmistetut mukit, juomapakkaukset ja take away pakkaukset
  • Muovivartiset vanupuikot
  • Muoviset juomien sekoitustikut
  • Muoviset ilmapallojen varret
  • Oxohajoavat tuotteet eli tuotteet, jotka sisältävät muovimateriaalin/-materiaalien lisäksi lisäaineita, ja hajoavat mikromuoviksi

Kesprolla noudatamme tiukasti K-ryhmän yhteisiä linjauksia ympäristövastuun osalta. Muovilinjauksen mukaisesti Kespron valikoimissa ei esimerkiksi ole oxohajoavia tuotteita, laajennamme muovittomia kertakäyttötuotevalikoimiamme jatkuvasti, tarjoamme muovipusseille vaihtoehtoina esimerkiksi kestopusseja ja paperipusseja, ja kehitämme omien tuotemerkkiemme muovipakkauksia siten, että niissä käytetään mahdollisimman vähän muovia.

SUP-direktiivi tulee vaikuttamaan merkittävästi nonfood-valikoimaamme, jota uusitaan vuosien 2020 ja 2021 kuluessa. Valikoimassamme on jo onneksi huomattava määrä vastuullisia tuotteita, ja varsinkin muovin osalta vaihtoehtoisten materiaalien kartoitustyö vain kiihtyy sekä omassa ostotiimissämme että myös tavarantoimittajien puolella. Puu, kookos, bambu tai sokeriruoko ovat esimerkkejä vaihtoehtoisista materiaaleista. Kiinnitämme myös pinnoitteisiin, kuten vahoihin ja liimoihin huomiota; ovatko ne synteettisiä vai luonnonmukaisia. Lisäksi pyrimme aina ottamaan huomioon kokonaishiilijalanjäljen eli itse tuotteen ominaisuuksien ja valmistusprosessin lisäksi muun muassa kuljetustavan ja -matkan.

Mitä tulee take awayn tekemisestä vastuullisemmaksi, haluamme maailman vastuullisimpana kaupan alan yrityksenä auttaa ravintola- ja kahvilayrittäjiä tekemään entistä vastuullisempia valintoja.

Tietoa kannattaa jakaa myös eteenpäin edelleen kuluttaja-asiakkaille; jos ravintolan take awayssa on hyödynnetty vastuullisia pakkausvalintoja, tätä kannattaa markkinoida kovaa ja korkealta.

Nina Jumppanen - kuva 150x150

Nina Jumppanen
Tuotepäällikkö, nonfood
Kespro

Kirjoittaja seuraa Kesprossa SUP-direktiivin valmistelua ja sen vaatimia muutoksia tuoteryhmiinsä.

Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.

Tule asiakkaaksi

Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.

Tilaa Kespronetistä