Lisää palkokasveja ja vähemmän lihaa, kiitos!
Kasviksia suositaan nyt aiempaa enemmän, ja ruokavalion koostamisessa otetaan ympäristövaikutukset entistä kokonaisvaltaisemmin huomioon. Foodservice-alalla tämä tarkoittaa vastuuta siitä, että uudet maut tulevat tutuiksi suomalaisille.
Julkaistu
Teksti
Pi Mäkilä
Kuvat
iStock
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat kesällä kymmenen vuoden jälkeen. Uudet suositukset sisältävät nyt tiedepohjaisia suosituksia siitä, millainen ruokavalio on paitsi terveellinen myös ekologinen. Suositukset pohjaavat edelleenkin ensisijaisesti ravinnon terveysvaikutuksiin. Varsinaisia yllätyksiä uudet ravitsemussuositukset eivät kuitenkaan tarjoa: lautaselle suositellaan kokoamaan lisää kasviksia ja kalaa ja samalla aiempaa vähemmän lihaa.
”Nyt suositellaan kasvikuntapainotteista ruokavaliota, jossa käytetään runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, perunaa ja täysjyväviljaa. Suurin muutos liittyy siihen, että ympäristövaikutuksia on arvioitu laajasti. Kun esimerkiksi kasviksia ja hedelmiä suositellaan, suosituksissa myös sanoitetaan millaisia kasviksia suosimalla päästään mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin”, ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta kertoo.
Erkkola huomauttaa, että suositukset kannustavat suosimaan muun muassa perunaa aiempaa enemmän.
”Esimerkiksi riisiin verrattuna perunalla on huomattavasti pienempi vesijalanjälki. Lisäksi ilman liiallisia rasva- ja suolalisäyksiä, peruna on ravintosisällöltäänkin varsin hyvä vaihtoehto”, hän sanoo.
Uusissa suosituksissa huomioidaan koko väestö. Aiemmin pohjoismaisten ruokasuositusten kohderyhmänä oli terve väestö.
”Väestön terveydentila on kuitenkin muuttunut. Ihmiset ovat aiempaa ylipainoisempia, ja monilla on kroonisia, diagnosoituja sairauksia. Suositukset ottavat huomioon nyt myös heidät”, Erkkola sanoo.
Ravintolat jalkauttavat suosituksia
Foodservice-alalla on tärkeä rooli siinä, että uusien ravitsemussuositusten mukaiset ruoat todella tulevat tutuiksi suomalaisille ja ne otetaan käyttöön.
”Horeca-alan kannattaa olla mukana tuomassa palkokasveja tutuiksi. Uusiin makuihin on usein helpompi tottua ravintolassa, kun niitä pääsee kokeilemaan ammattilaisen valmistamana”, Erkkola pohtii.
Suositusten noudattaminen voi tarjota haasteita myös ravintola-alalla: esimerkiksi punaista lihaa ei ole tarkoitus korvata vaalealla, vaan nimenomaan kasvikunnan tuotteilla tai kalalla.
”Lisäksi suolan ja tyydyttyneen rasvan vähentäminen voi edellyttää reseptien päivittämistä. Uskon, että horeca-alalla päästään kuitenkin edistämään ja muokkaamaan ruokakulttuuria aiempaa terveellisempään ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Meillä kaikilla on edessämme terveys- ja ympäristösiirtymä kestävämpään suuntaan. Ravintolat voivat osaltaan kantaa tässä yhteiskuntavastuuta resurssiensa puitteissa.”
”Uusiin makuihin on usein helpompi tottua ravintolassa.”
Erkkola toivoo, että samalla asiakaskuntaa voidaan haastaa positiivisella tavalla.
”Esimerkiksi lasten ruokalistat ovat usein melko mielikuvituksettomia. Vaikka asiakkaat nakkeja toivoisivatkin, kannustan rohkeasti kokeilemaan, voisiko tilalla tarjoilla jotain kunnianhimoisempaa ja terveellisempää. Lapset ovat kuitenkin tulevaisuuden kuluttajia, joiden ruokavalinnat ovat vasta kehittymässä”, hän sanoo.
Yhdenmukaistettuja suosituksia
Uusissa suosituksissa monien ravintoaineiden saannin viitearvot ovat muuttuneet merkittävästi suositusten edelliseen laitokseen verrattuna. Esimerkiksi B12-vitamiinin ja C-vitamiinin saantisuositukset poikkeavat nyt aiemmasta. Erkkola painottaa, ettei suosituksen muuttumisessa ole kyse siitä, että suomalaiset olisivat kärsineet aiemmin puutostiloista tai liikasaannista.
”Muutoksia tapahtui siksi, että menetelmiä yhdenmukaistettiin kansainvälisellä tasolla ja lisäksi on kertynyt uutta tutkimustietoa. Pystyimme nyt antamaan suositukset myös useille uusille ravintoaineille.”
Ravintoaineiden saannista ei kannata Erkkolan mukaan kantaa huolta, jos oman ruokavalion koostaa tasapainoisesti ruokasuositusten pohjalta.
”Toki silloin, jos ruokavaliosta karsii hyvin voimakkaasti esimerkiksi eläinkunnan tuotteita, voi herätä huoli esimerkiksi B12-vitamiinin ja jodin saannista. Tällöin täytyy huomioida, että saa vastaavan määrän ravintoaineita esimerkiksi ravintoaineilla täydennetyistä korvaavista elintarvikkeista.”
Puolet vähemmän lihaa?
Uusien pohjoismaisten ruokasuositusten noudattaminen voi osalle olla haastavaa. Suomalainen mies syö tällä hetkellä vuosittain punaista lihaa ja lihavalmisteita keskimäärin yli 750 grammaa viikossa. Se on yli puolet enemmän kuina uusi suositus suosittaa.
”Lihaa tulisi syödä enintään 350 grammaa viikossa, ja tästä prosessoidun lihan osuuden tulisi olla mahdollisimman pieni. Suomessa on myös moneen muuhun maahan verraten erikoinen piirre: meillä on lihankulutuksessa iso ero miesten ja naisten välillä. Naiset syövät huomattavasti terveellisemmin ja kestävämmin miehiin verrattuna”, Erkkola sanoo.
Myös maidon kulutuksen määrää kannattaisi uusien suositusten mukaan kohtuullistaa.
”Etenkin juuston kulutus on silti suurta lähes kaikissa väestöryhmissä. Juustoon pakkautuu iso määrä maitoa, ja juusto sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa. Kotimaista järvikalaa, palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä taas harva kuluttaa riittävästi.”
Maantieteellä on väliä
Ravitsemussuositukset ovat varsin erilaisia eri puolilla maailmaa, ja suositukset vaihtelevat myös pohjoismaiden sisällä. Esimerkiksi siinä, missä Pohjoismaissa korostetaan ympäristöarvoja ja painotetaan tiettyjen raaka-aineiden terveellisyyttä, Meksikossa kehotetaan ylläpitämään fyysistä terveyttä ja ruokailemaan yhdessä, Brasiliassa taas korostetaan raaka-aineiden tuoreutta.
Miksi suositukset ovat eri maissa niin erilaisia?
”Eri puolilla maailmaa ruoantuotanto on riippuvainen sääolosuhteista ja maantieteellisestä sijainnista: esimerkiksi Etelä-Euroopassa oliiviöljy on korkeassa asemassa, koska sitä myös tuotetaan paljon. Myös ruokakulttuuri ja kulttuurilliset erot ylipäätään vaikuttavat erityisesti ruokasuosituksiin. Monessa eteläisemmän Euroopan maassa muun muassa yhdessä syömisen tapa nähdään perinteisesti paljon tärkeämpänä kuin Suomessa. Siinä olisi meilläkin oppimista”, Erkkola sanoo.
Suositukset muuttuvat sitä mukaa kuin ruokakulttuurikin muuttuu.
”Suomessa on ehkä aiemmin menty liikaakin kiellot edellä, esimerkiksi raskaana olevien ruokarajoituksia on korostettu paljon. Monipuolinen ruokavalio kuitenkin suojaa vaaratekijöiltä: jos syö hyvin monipuolisesti, yksittäiset raaka-aineet ovat pienempi riski.”
Jutussa on käytetty lähteenä myös Ruokaviraston Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023 -sivustoa ruokavirasto.fi, Luonnonvarakeskuksen Mitä Suomessa syötiin vuonna 2021 -sivustoa luke.fi sekä Viisi tähteä -median Kyllä! Meksikon uudet ruokasuositusohjeet ovat upeita -artikkelia, viisitahtea.com
Suomalaisen lautasmallin pohja
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset muodostavat tieteellisen perustan Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisille ravintoaineiden saantisuosituksille ja ruokasuosituksille. Ravitsemussuosituksia käytetään myös suomalaisten ravitsemussuositusten pohjana.
Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset korostavat palkokasvien käytön lisäämistä ennen kaikkea ympäristösyistä ja kestävästi hoidetuista kannoista peräisin olevan kalan käytön lisäämistä ruokavalioon. Lisäksi ravitsemussuositukset kannustavat kasvisten, marjojen ja hedelmien syömiseen: näitä tulisi syödä päivittäin 500–800 grammaa tai enemmän.
Suositusten mukaan punaista lihaa ei tulisi käyttää yli 350 grammaa viikossa. Jalostetun punaisen lihan käytön tulisi olla mahdollisimman vähäistä. Koska alkoholinkäytölle ei voida asettaa turvallista kynnysarvoa, kaikkien tulisi välttää alkoholin käyttöä. Mahdollisen käytön tulisi olla hyvin vähäistä.
Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.
Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.
Tilaa Kespronetistä
