Ravintola elää ihmisistä

Laadukas ruokalista, hintataso, sisustus, sijainti... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tänä päivänä ravintola-alalla menestyminen vaatii jokaisen osa-alueen jatkuvaa kehittämistä ja tasapainottelua. Samalla ravintolayrittäjän pitää pukea päähänsä niin keittiömestarin, markkinoijan, HR-ammattilaisen kuin talousjohtajankin hattu.

Asiakkaan näkökulmasta erinomainen ravintolakokemus pohjautuu silti ennen kaikkea ammattitaitoiseen ja ystävälliseen asiakaspalveluun. Tämä vaatii osaavan henkilökunnan.

Tyytymättömyys palkkaan, epävarmuus työvuoroista ja pähkäily tulevan tilinauhan sisällöstä näkyvät työvoimapulana sekä henkilökunnan vaihtumisena.

Kääntäen: Ravintola, jonka henkilökunta ei ole kartalla, ei voi olla hyvä. Huonon palvelun suuhun jättämää pahaa makua ei poista edes se täydellisin sienirisotto, tiramisu tai vuosikertaviini.

Arvostus ravintola-alalla työskentelyä kohtaan on laskenut. Tähän vaikuttavat yhtäältä nuorten työntekijöiden ammatilliset haaveet, toisaalta ravintolatyön luonne. Tyytymättömyys palkkaan, epävarmuus työvuoroista ja pähkäily tulevan tilinauhan sisällöstä näkyvät työvoimapulana sekä henkilökunnan vaihtumisena.

Yrittäminen ravintola-alalla ei ole helppoa, ja työvoimakustannukset muodostavat suuren menoerän. Vaikka esimerkiksi vuokratyövoiman käyttö tarjoaa ravintolayrittäjälle joustavuutta, se ei takaa laadukasta asiakaskokemusta.

Kun johto kuuntelee henkilökuntaa, työntekijöiden sitoutuminen yritykseen on vahvempi.

Mitä työnantaja voi tehdä? Palkankorotuksia tärkeämpää on henkilökunnan arvostaminen. Kun johto kuuntelee henkilökuntaa, työntekijöiden sitoutuminen yritykseen on vahvempi. Työvoimaa kouluttamalla tämä sijoitus vain kasvattaa korkoaan.

Ravintolan yhteiseen missioon sitoutunut työntekijä on jokaiselle ravintolalle rahassa mittaamaton investointi. Ei kuluerä.

Kirjoittaja Titti Myhrberg on ruoka- ja ravintolayhteisö Toptasten kaupallinen johtaja.