
Toimintaympäristön muutokset haastavat meitä kaikkia vastuullisuuteen. Erilaiset tulossa olevat ja jo hyväksytyt lainsäädännön muutokset edellyttävät jatkossa kaikilta yrityksiltä vastuullisuuden tarkempaa huomiointia.
Kespro
Kespro
EU:n vihreän kehityksen ohjelma tuo yrityksille kiristyviä vaatimuksia vastuullisuuteen liittyen. Näet listasta milloin eri säännökset astuvat voimaan ja mikä on niiden valmistelun tilanne. Uusia velvoitteita tulee esimerkiksi vastuullisuusraportointiin, tuotepakkauksiin, ympäristövaikutuksista viestimiseen ja metsäkadon ehkäisemiseen tuotantoketjussa.
Voimaantulopäivä: ensimmäiset yritykset raportoivat vuoden 2024 tiedot CSRD:n mukaisesti ja raportointivaade laajenee asteittain useampiin yrityksiin tulevina vuosina.
EU:n kestävyysraportointidirektiivi luo yritysten kestävyysraportoinnille uuden, yhdenmukaisen kehyksen. Sen myötä yritysten kestävyysraportoinnista tulee aiempaa määrämuotoisempaa, jäsennellympää ja kestävyysraporttien vertailu keskenään helpottuu.
Foodservice-alan isot toimijat aloittavat raportoinnin vuoden 2024 tiedoista ja voivat tarvita sitä varten kestävyystietoja olennaisilta sidosryhmiltään sekä arvoketjustaan. Siksi Foodservice-alan ja sitä palvelevien yritysten on hyvä olla tietoinen uudistuksesta, vaikka raportin tekeminen ei toistaiseksi koskisi omaa yritystä. Raportoivat yritykset saattavat tiedustella kestävyystietoja omaan arvoketjuunsa kuuluvilta yrityksiltä entistä tarkemmin ja valmius tarjota kestävyystietoja voi jatkossa parantaa omaa kilpailukykyä.
Yleisesti ottaen CSRD-raportointi tulee lisäämään foodservice-alan tuotteiden arvoketjujen läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi tieto tuotteiden hiilijalanjäljestä tulee lisääntymään. Myös alan toimijoiden vastuullisuustyö ja sen vaikutukset tulevat läpinäkyvämmiksi ja vertailtavimmiksi. Siitä voi olla hyötyä kaikille toimijoille niin omien asiakkaiden tietotarpeisiin vastatessa, kuin vastuullisuusviestinnän näkökulmasta.
Voimaantulopäivä: 11.2.2025. Asetusta sovelletaan siirtymäajan loputtua, eli 12.8.2026 alkaen. Tietyille velvoitteille on asetuksessa kuitenkin säädetty siirtymäaikoja.
Pakkausjätteen määrä on globaali haaste. Erityisen haitallista pakkausjäte on maailman merille ja sen eliöille. On ennustettu, että jos mitään rajoitteita ei tehtäisi, pakkausjätteen määrä kasvaisi nykyisestä 40 % vuoteen 2040 mennessä.
Pakkaus- ja pakkausjäteasetus, eli PPWR, tähtää pakkausjätteen syntymisen ehkäisemiseen sekä kiertotalouden tukemiseen lisäämällä pakkausten kierrätettävyyttä ja uudelleenkäyttöä. Pakkausjätettä tulee asetuksen mukaan vähentää EU-jäsenmaissa kokonaisuudessaan 5 % vuoteen 2030 mennessä, 10 % vuoteen 2035 mennessä ja 15 % vuoteen 2040 mennessä. Kaikkien pakkausten on jatkossa oltava kierrätettäviä.
Jatkossa ravintoloissa tulee tarjota mahdollisuus ottaa take away -ateria mukaan asiakkaan omiin astioihin. Lisäksi niitä on tarjottava myös uudelleenkäyttöön soveltuvissa pakkauksissa. Kertakäyttöiset muovipakkaukset ja tietyt kertakäyttöiset muoviset annospakkaukset kielletään ravintolassa ruokaillessa. Uusia vaatimuksia tulee myös tuotteiden kuljetus- ja teollisuuspakkauksiin.
Voimaantulopäivä 29.6.2023. Voimaantulopäivää seuraa siirtymäaika, joka jatkuu 29.12.2026 saakka. Mikro- ja pienyrityksiä koskee pidennetty siirtymäaika, joka jatkuu 29.6.2026 saakka.
EU:n metsäkatoasetus velvoittaa yritykset tarkistamaan, ettei tiettyjen tuotteiden tuotanto ole aiheuttanut metsäkatoa. Asetus tähtää maailmanlaajuisen metsäkadon vähentämiseen ja lisää tuotteiden jäljitettävyyttä sekä toimitusketjun läpinäkyvyyttä.
Metsäkato tarkoittaa metsän tuhoamista, jotta maata voidaan hyödyntää muihin käyttötarkoituksiin. Sitä tapahtuu erityisesti Amazonilla, Kongossa ja Kaakkois-Aasiassa, kun metsiä muutetaan viljelysmaaksi maatalouden tarpeisiin. Metsäkatoasetus koskee seitsemää raaka-ainetta ja näistä valmistettuja tiettyjä tuotteita, joiden kulutuksella Euroopan unionin alueella nähdään olevan merkittävä rooli maailmanlaajuisessa metsäkadossa: nautaa, kahvia, kaakaota, soijaa, öljypalmua, puuta ja kumia. Tuotteen kuuluminen metsäkatoasetuksen piiriin tunnistetaan tullikoodilla.
Asetus edellyttää toimitusketjun yrityksiltä yhteistyötä ja jäljitettävyyttä. Velvoitteet riippuvat yrityksen roolista. Tietyt toimijat vastaavat tuotteiden alkuperää ja metsäkatoriskejä koskevien tietojen keräämisestä ja arvioinnista sekä laativat markkinoille saatettaville tuote-erille asianmukaisen huolellisuuden Due Diligence (DDS) vakuutuksen EUDR-tietojärjestelmässä. Mikäli asetuksen alaisesta tuotteesta ei ole saatavilla metsäkatoasetuksen vaatimia tietoja, sitä ei saa saattaa markkinoille. Kerromme tarkemmin artikkelissamme asetuksesta ja sen keskeisimmästä velvoitteita eri toimijoille.
Voimaantulopäivä: voimassa
Jo pidempään voimassa ollut asetus, joka koskee puutavaraa ja -tuotteita. Asetuksella tavoitellaan laittomien hakkuiden ja laittoman puuperäisten tuotteiden kaupan (virheelliset tullipaperit, veropetokset jne.) torjuntaa. Valvova viranomainen on Ruokavirasto.
Ruokaviraston mukaan metsäkatoasetus (EUDR) tulee ”nielaisemaan” nykyisen puutavara-asetuksen tietyn siirtymävaiheen jälkeen. Vaatimukset säilyvät suurin piirtein ennallaan, mutta lisävaatimuksia asetetaan esimerkiksi tuotteen alkuperän geolokaatiotiedolle. Lisätietoa metsäkatoasetuksesta yllä.
Ravintola harvemmin asettaa EUTR:n alaisia puupohjaisia tuotteita markkinoille Eu:ssa ensimmäisenä. Vastuu on maahantuojalla, joka on ensikertaa saattanut puutavaraa EU:hun. Maahantuoja on tunnistanut, koostanut tarvittavat tiedot ja minimoinut riskin jo ennen tuotteen ravintolaan päätymistä.
Muutokset kuluttajansuojalakiin tulevat voimaan Suomessa 27.9.2026
Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (Empowering Consumers for the Green Transition Directive) tuo muutoksia siihen, miten vastuullisuusväittämiä voidaan käyttää markkinoinnissa ja viestinnässä. Direktiivin tavoitteena on ehkäistä harhaanjohtavaa viestintää ja varmistaa, että vastuullisuusväittämät perustuvat luotettavaan näyttöön.
Jatkossa yleisiä ja monitulkintaisia väittämiä, kuten “vastuullinen”, “kestävä” tai “ympäristöystävällinen”, tulee välttää, ellei väitteelle ole selkeää ja luotettavaa näyttöä. Lue tarkempi artikkelimme alta, jossa kerromme, mitä muutos tarkoittaa ravintoloiden markkinoinnissa ja millaiset väittämät voivat olla riskialttiita. Annamme myös vinkkejä, miten vastuullisuudesta voi viestiä jatkossa konkreettisesti, täsmällisesti ja asiakkaalle ymmärrettävästi.
Direktiivi sääntelee myös kestävyysmerkkien käyttöä. Kestävyysmerkinnät, jotka eivät perustu tunnustettuun, riippumattoman kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmään, kielletään. Kerromme artikkelissa, mihin kestävyysmerkeissä kannattaa kiinnittää huomiota.
Lue artikkeli: Ravintoloiden vastuullisuusviestintä – huomioi lakimuutos 9/2026 alkaen
Julkaistu 17.8.2023, Siirtymäaika 1.10.2023–31.12.2025
Hiilirajamekanismin (CBAM) tavoitteena on, että EU-tuontitavaroiden hinnat heijastaisivat nykyistä paremmin niiden hiilisisältöä. Samalla halutaan kannustaa kolmansia maita, ulkomaisia valmistajia ja EU-alueen tuojia vähentämään päästöjään.
Todennäköisesti ravintolassa ostetaan Hiilirajamekanismin alaiset tavarat kuten tietyt rauta- ja terästuotteet tai alumiinituotteet tukusta, mutta jos vaikkapa folion alkuperä on esimerkiksi Kiina, on hyvä varautua hinnan korotuksiin. Varsinainen hiilirajamekanismin mukainen maksu kohdistuu maahantuojalle maksettavaksi.
Voimaantulopäivä: voimassa
Yritysten vastuullisen toiminnan kriteeristö ohjaa rahoitusta ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin.
Yksittäiselle ravintolalle tämä ei suoraan tarkoita mitään, sillä taksonomia liittyy etenkin listattujen yritysten rahoitusmenettelyihin. Toki näiden yritysten on välillisesti tarkistettava myös alihankkijoitaan ja kumppaneitaan, joka voi olla vaikka yksittäinen ravintola. Yleisesti on kuitenkin hyvä tunnistaa, että vastuullisuuteen liittyvä suoritus liittyy entistä vahvemmin myös haettavaan rahoitukseen.
Voimaantulopäivä: 1.3.2024
EU-tasoisten lainsäädäntöuudistusten lisäksi myös K-ryhmä on päivittänyt vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksiaan kumppaneiltaan.
Uudet K Code of Conduct -toimintaohjeet kokoavat yhteen kattavan paketin sääntöjä ja eettisiä toimintakäytäntöjä K-ryhmän liiketoimintaympäristöön. Se korvaa aikaisemmat toimintaohjeet Keskolta ja K-Kauppiasliitolta ja yhdistää ne K Code of Conduct eettisen liiketoiminnan toimintaohjeiksi koko K-ryhmälle.
Uusissa toimintaohjeissa on huomioitu vastuullisuuslainsäädännön muutokset sekä yleinen eettisyyden vaatimusten korostuminen liiketoiminnoissa. Valmistelussa on myös tehty benchmarkingia niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Kespron asiakasravintoloiden näkökulmasta K Code of Conductin myötä koko toimitusketjussa on sitouduttu yhteisiin toimintatapoihin. Keskon yhteistyökumppaneiden edellytetään noudattavan Yhteistyökumppaneiden K Code of Conductia. Lisäksi he sitoutuvat K Code of Conductin myötä välittämään vaateita omille alihankkijoilleen sekä toimittamaan tarvittavat tiedot K-ryhmän raportointivaatimuksiin.
Koko K-ryhmällä on yksi yhteinen SpeakUp-ilmoituskanava, jonka kautta voi kuka tahansa ilmaista huolensa toimintaohjeiden noudattamiseen liittyen.
Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.
Tule asiakkaaksiAsiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.
Tilaa Kespronetistä