Suomen ensimmäinen ravintoloiden ruokastrategia – 6 teesiä kasvuun

Suomalaiset ravintola-alan vaikuttajat haluavat ravintolat osaksi kansallista ruokastrategiaa, ja ovat siksi laatineet yhdessä ravintolatukkuri Kespron kanssa ravintola-alaan keskittyvän Ulos syömään -ruokastrategian. Strategian laatineet alan ammattilaiset muistuttavat, että ravintolat ovat tärkeä osa paikallistaloutta, ruoan arvoketjua ja jopa Suomi-kuvaa.

"Ravintolat eivät ole vain ruokaa. Ne ovat työpaikkoja, kulttuuria, kaupunkien elinvoimaa ja Suomen vetovoimaa maailmalla. Silti ala ei saa aina ääntään tarpeeksi hyvin kuuluviin suomalaisessa ruokaan liittyvässä keskustelussa. Raportin julkaisulla pyrimme saamaan ravintoloitsijoita paremmin mukaan myös päätöksentekoon", sanoo Kespron johtaja Mika Halmesmäki.

Strategian ovat allekirjoittaneet kymmenet ravintola-alan tunnetut ja arvostetut tekijät. Heidän joukossaan ovat muun muassa ravintoloitsijat Pekka Terävä, Laura Styyra, Noora Hautakangas ja Ali Toppinen, keittiöpäällikkö Tero Mäntykangas sekä kokki Teresa Välimäki. Allekirjoittajissa on mukana myös päättäjiä.

Ravintolat mukaan päätöksentekoon

Kun ala huomioidaan päätöksenteossa osana ratkaisuja, syntyy luottamusta, investointeja ja uutta työtä. Ravintoloille halutaan myös tarjota aitoja työkaluja siihen, miten kasvu ja toimintaedellytykset luodaan. Siksi strategia listaa kuusi teesiä, joilla parannetaan ravintoloiden menestymisen mahdollisuuksia.

Teesien mukaan ravintolat vahvistavat paikallistaloutta, luovat työtä ja yrittäjyyttä, ja siksi niiden elinvoimaisuus on turvattava. Ravintolat on siis huomioitava paremmin kuntien kaavoituksessa, ostovoimaa on parannettava laskemalla ravintolasta myytävän alkoholin sekä ruoan arvonlisäveroprosenttia ja ravintolatoiminnan hallinnollisia prosesseja on selkeytettävä.

Ravintoloita tulee myös vaalia kansallisen kulttuurin perimänä ja siksi on luotava yhteinen, ravintolat huomioiva tarina suomalaisesta ruokakulttuurista oppilaitosten ja matkailumarkkinoinnin käytettäväksi. Ravintoloista tulee myös tehdä olennainen osa Suomi-brändiä, joka houkuttelee matkailijoita maahan syömään.

Teesien mukaan ravintolat ovat niin merkittävä osa yhteiskuntaa ja ruokaketjua, että ala tarvitsee myös yhdessä sovittuja suuntaviivoja vastuullisuuden kehittämiseksi. Lisäksi ravintola-alan työolosuhteita, palkkausta ja johtamiskäytäntöjä on kehitettävä, ja yhteistyötä alan toimijoiden välillä on lisättävä.

Strategia luovutetaan päättäjille

Ulos syömään -strategian tavoitteena on, että ravintola-alan ääni kuuluu jatkossa siellä, missä ruoan tulevaisuutta koskevat linjaukset tehdään. Strategia toimitetaan maa- ja metsätalousministeriön ruokastrategiatyöryhmälle sekä juuri perustetulle ruokaneuvostolle, jonka tehtävänä on valvoa kansallisen ruokastrategian toimeenpanosuunnitelman edistämistä.

"Meillä on keskeinen rooli kulttuurissa, matkailussa ja työllisyydessä. Nyt on aika nostaa suomalainen ravintola- ja ruokakulttuuri sille kuuluvaan asemaan", ravintola Kuurnaa ja viinibaari Klaavaa Helsingissä pyörittävä Laura Styyra sanoo.

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan tukkuliike Kespron kokoama asiantuntijatyöryhmä aloitti strategian kokoamiseen huipentuvan työn vuonna 2024. Haasteita, muutostarpeita ja mahdollisuuksia käsiteltiin viime vuoden aikana eri puolilla Suomea järjestetyissä tilaisuuksissa. Keväällä 2025 Kespro toteutti selvityksen suomalaisten kuluttajien näkemyksistä ravintolakentästä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

• Mika Halmesmäki, johtaja, Kespro, mika.halmesmaki@kesko.fi
• Otto Heinonen, viestintäpäällikkö, Kespro, p. 050 566 2236, otto.heinonen@kesko.fi