Ravintola-alalle vain vähän lakimuutoksia vuonna 2020

Vuoden 2020 alkuun suunniteltiin useita ravintola-alaa koskevia lakimuutoksia, mutta vain harva niistä on toteutunut. Kestävämpään tulevaisuuteen kannattaa varautua jo ennen kuin laki velvoittaa. Listasimme tärkeimmät ravintola-alaa koskevat muutokset.

16.1.2020

Julkaistu

Tarja Västilä

teksti

Roope Permanto

kuvat

Vuoden 2020 alkuun suunniteltiin useita ravintola-alaa koskevia lakimuutoksia, mutta vain harva niistä on toteutunut. Kestävämpään tulevaisuuteen kannattaa varautua jo ennen kuin laki velvoittaa. Listasimme tärkeimmät ravintola-alaa koskevat muutokset.

1. Sosiaalivakuutusmaksut

Arvion mukaan sairausvakuutusmaksu nousee 0,57 prosenttiyksikköä ja keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee ainakin 0,20 ja keskimääräinen TyEL-maksu 0,40 prosenttiyksikköä. Muissa maksuissa ei ole muutoksia. Yhteensä kaikki sosiaalivakuutusmaksut ovat arvion mukaan kutakuinkin viime vuoden tasolla, muutosta on vain 0,03 prosenttiyksikköä työnantajan eduksi.

2. Kuluttajansuojalaki

Kuluttajansuojalain uudistus koskisi henkilöön kohdistuvia palveluja. Laissa määritellään tarkemmin, mitä seurauksia viivästyksestä tai virheestä koituu. Korvauksiin oikeutettujen määrä voi kasvaa.

Lakiin sisällytettäisiin myös kulttuurin, taiteen ja ohjelmapalvelut kattavat elämyspalvelut, mutta vielä ei tiedetä, lasketaanko ravintolat elämyspalveluihin. Ehdotus lakimuutokseksi jätetään maaliskuun lopussa, eduskuntakäsittely olisi syksyllä ja laki astuisi voimaan vuonna 2021.

Jos ravintolapalvelut määriteltäisiin elämyspalveluiksi, muutoksen vaikutus jäisi vähäiseksi.

3. Elintarvikelaki

Elintarvikelaki oli jo valmis edellisen hallituksen kaaduttua, mutta se ei ehtinyt astua voimaan. Lakiin tehdään osittainen uudistus, ja kokonaisuudistus jää myöhemmäksi. Ensimmäisessä vaiheessa tehostetaan omavalvontaa.

Omavalvonnasta käy työohje tai muu sisäinen ohjeistus pienissä yrityksissä ja laatuohjeeseen tai -standardiin liittyvä suunnitelma isoissa yrityksissä.

Elintarvikeyrityksiltä vaaditaan myös luotettavuutta. Esimerkiksi jos yrittäjä kertoo tuotteelle väärän alkuperän, hän syyllistyy elintarvikeväärennökseen ja voi tällöin menettää oikeutensa harjoittaa elintarvikkeisiin liittyvää liiketoimintaa.

Euroopassa voi tarjota ruokaa asiakkaille kotona. Suomessa ongelmana on ollut se, ettei terveystarkastaja ole voinut tarkistaa kotia. Tulevaisuudessa tämä on mahdollista, jos kyse on ammattimaisesta toiminnasta.

4. Jätelaki

Jätelain uudistuksen myötä yrityksen pitää etsiä jätteilleen ensisijaisesti markkinaehtoista jätehuoltopalvelua Materiaalitori.fi-alustasta. Materiaalitori edistää kiertotaloutta. Samalla jäteliiketoiminnan läpinäkyvyys paranee ja puutteet palvelutarjonnassa helpottuvat.

Jos kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua tarvitaan alle 2 000 euron arvosta vuodessa tai tarjolla ei ole yksityistä palveluntarjoajaa, yritys voi pyytää palvelua suoraan kunnan jätelaitokselta. Tällöin jätteen on sovelluttava kuljetettavaksi ja käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.

Jätelakia uudistetaan lajittelun ja keräyksen osalta. Työn määrä ja velvoitteet sekä vastuut lisääntyvät. Esimerkiksi jätteitä on lajiteltava entistä tarkemmin ja joissain tapauksissa myös punnittava. Kuntien on pystyttävä tarjoamaan parempia palveluita.

Jätelakia uudistetaan lajittelun ja keräyksen osalta. Työn määrä ja velvoitteet sekä vastuut lisääntyvät.

5. Vahva tunnistautuminen

EU:ssa on annettu jatkoaikaa tunnistautumiseen maksamisessa. Kuluvan vuoden aikana saadaan tarkempia ohjeita, miten vahva tunnistautuminen onnistuu sähköisessä kaupassa. Vahvalla tunnistautumisella tarkoitetaan allekirjoittajan tunnistamista useammalla kuin yhdellä tavalla.

Mistä on kyse?

Kuluvan vuoden alussa ounasteltiin tulevan erilaisia ravintola-alaa koskevia lakimuutoksia, mutta toisin kävi. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi uskoo, että hallituskiireiden vuoksi aikajännettä on venytetty pidemmälle.

”Tiedetään, että lakimuutoksia on tulossa, mutta todennäköisesti vasta vuoden kuluttua.”

Aittoniemen mukaan ilmastoon liittyvät asiat tulevat entistä tärkeämmiksi.

Vähähiilisyydestä laaditaan tiekartta ensi kesään mennessä, ja sen perusteella aletaan pohtia keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ilmastotoimet koskevat myös ravintoloita ja matkailuyrityksiä.

Luonnonvarakeskuksessa on tehty hävikkilaskemia, ja mukana on ollut koko elintarvikeketju, myös 70 ravintolaa. Tänä vuonna aletaankin pohtia myös toimia hävikin vähentämiseksi.