Tekoäly hiipii keittiöihin

Tekoäly on jo jalkautunut laajalti ravintoloiden toimintaan. Jatkossa sitä voi hyödyntää yhä laajemmin ravintola-alan arjen tukena.

Julkaistu

Teksti

Pi Mäkilä

Kuvat

iStock, Unsplash

Miltä kuulostaisi tekoälyn suunnittelema ruokalista reseptiikkoineen? Entä tilausjärjestelmä, joka toimisi tekoälyn varassa? Edellä mainitut ideat voivat kuulostaa futuristisilta, mutta ne ovat jo käytössä ravintola-alalla. Sen tietää Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lehtori Aarni Tuomi, joka on tutkinut tekoälyn ja robotiikan käyttöä ravintola-alalla muun muassa Englannissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.

”Esimerkiksi moni pikaruokaravintola käyttää jo tekoälyä dynaamisen menun luomiseen. Toisin sanoen menu muuttuu sen mukaan, mitä keittiöstä löytyy ja millainen sää ulkona on. Aurinkoisella säällä kannattaa tarjota erilaista ruokaa kuin sateella. Usein tällaiset ratkaisut toimivat kännykässä toimivien applikaatioiden kautta”, hän kertoo.

Parhaillaan Tuomi toimii Surreyn yliopiston tekoälykeskuksessa vierailevana tutkijana. Vierailua rahoittaa Liikesivistysrahasto. Hän uskoo, että seuraavaksi tekoälyä voidaan hyödyntää dynaamisen hinnoittelun luomiseen.

”Hinnoittelu voisi vaihdella ostoajankohdan mukaan samaan tapaan. Hotellit ja lentoyhtiöt ovat käyttäneet tällaista mallia jo pitkään, ja varmasti sama nähdään ennen pitkää myös ravintola-alalla.”

Tuomi huomauttaa, että myös monet ruoan toimituspalveluja tarjoavat alustat, kuten esimerkiksi Wolt ja Foodora, hyödyntävät jo nyt tekoälymalleja, jotka ohjaavat hakukoneiden toimintaa.

”Käytännössä tekoälyn hyödyntämisessä ei ole välttämättä kyse kovin erikoisista asioista. Tekoäly voi tarkoittaa esimerkiksi erilaisia ennustemalleja, jotka voivat sitten auttaa ennustamaan esimerkiksi sitä, minne kannattaa avata uusi ravintola tai missä päin on kasvupotentiaalia. Tiedolla johtamisesta ja datataloudesta on puhuttu pitkään, ja tämä on jatkumoa sille”, Tuomi kertoo.

ML 4 23 Tekoaly hiipii keittioihin 2 Google Bard -tekoälysovellus keskustelee myös suomeksi.

Ennakkoluulottomia reseptejä ja sujuvampia palveluprosesseja?

Vaikka tekoälystä voi olla moneksi, ihan kaikkeen se ei tarjoa ratkaisuja. Ravintoloissa tarvitaan jatkossakin osaavaa henkilökuntaa: keittiömestareita, kokkeja ja tarjoilijoita.

”Jos mietitään esimerkiksi paljon puhuttua ChatGPT:tä, se ei voi korvata tarjoilijaa tai kokkia. Mutta ehkä se voi auttaa rakentamaan entistä älykkäämmän chatbotin, joka taas voi helpottaa ja sujuvoittaa asiakaskohtaamisia ja palveluprosesseja – ja siten helpottaa myös tarjoilijan ja kokin työskentelyä”, Tuomi selventää.

ChatGPT on viime vuonna avattu tekoälyyn perustuva sovellus, joka on koulutettu tuottamaan vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Tuomi huomauttaa, että sovellusta kokeilemalla jokainen voi testata, millaisten pulmien ratkaisemiseen tekoälyä voisi hyödyntää.

”ChatGPT:n voi esimerkiksi pyytää luomaan satoja reseptejä, joissa hyödynnetään tiettyjä raaka-aineita. Vastaukset voivat olla suurimmaksi osaksi puuta heinää, mutta joukossa on luultavasti myös todellisia helmiä. Tekoälyllä kun ei ole sellaisia ajatusrajoitteita, mitä meillä ihmisillä voi olla. Se voi olla siksi hyvä apukeino luovassa suunnittelussa”, Tuomi sanoo.

Hän huomauttaa, että tekoäly on parhaimmillaan silloin, kun sen automatisoima prosessi on rajattu ja tietoa on saatavilla riittävästi.

”Tekoäly on hyvä siinä, mitä se on opetettu tekemään, mutta monessa asiassa ihminen on edelleen paljon parempi näkemään yhtäläisyyksiä eri asioiden välillä.”

ML 4 23 Tekoaly hiipii keittioihin 3 ChatGPT voi sujuvoittaa ravintoloissa asiakaskohtaamisia tai palveluprosesseja.

Huono isäntä, hyvä renki

Myös Aalto-yliopiston työelämäprofessori Risto Sarvas näkee tekoälyn ennen kaikkea digitalisaation jatkona.

”Tekoälyyn ei kannata suhtautua tekniikka edellä, vaan sen sijaan on hyvä pohtia, missä kohden sitä voisi hyödyntää omassa tekemisessä. Monet viestintätyökalut ja esimerkiksi Googlen työkalut hyödyntävät jo esimerkiksi automaattista tekstinsyöttöä ja automaattisia käännöksiä. Nämä ovat ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää monella alalla – myös ravintola-alalla – esimerkiksi verkkosivujen rakentamisessa”, Sarvas sanoo.

Myös Sarvas huomauttaa, että periaatteessa tekoälyssä ei ole kyse mistään kovin uudesta asiasta.

”Jos omaa ravintolaa markkinoi ja mainostaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, tekoäly löytyy jo sieltä taustalta. Itse näkisin niin, että ravintolamaailmassa tekoälyn hyödyntäminen liittyy ensimmäisenä mainontaan ja markkinointiin. Lisäksi tekoälystä on varmasti apua myös tuotekehityksessä, kuten vaikkapa ruokalistan optimoinnissa.”

Sarvas painottaa, että tekoäly ei ole ihmelääke ja ratkaisu kaikkiin ongelmiin.
”Helposti ajattelemme niin. Mutta käytännössä tekoäly on jo arjessa läsnä todella monissa palveluissa. Se ei vain välttämättä näy ulospäin.”

Tekoälyn käyttöön liittyy myös haasteita.

”Isoilla toimijoilla on pääsy valtaviin määriin tietoa ja analytiikkaa, jonka perusteella voidaan katsoa alan menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Mutta isoihin tietomassoihin voi liittyä myös vinoumia. Lisäksi, jotta tietomassaa voidaan hyödyntää, välikäsiksi tarvitaan globaaleja palveluntarjoajia. Tekoälyä hyödyntäessä täytyykin pohtia aina myös eettisiä näkökulmia”, Sarvas sanoo.

Helpotusta arkeen?

Osaavan työvoiman löytäminen ja sen sitouttaminen on puhuttanut ravintola-alalla pitkään. Voisiko tekoälyä hyödyntää henkilöstöpulan ratkomisessa?
”Työnvälityspalvelut hyödyntävät varmasti jo tekoälyä. Toisaalta, jos ongelmat ovat toimialakohtaisia, eivät ne välttämättä ole tekoälyn ratkaistavissa”, Risto Sarvas sanoo.

Haaga-Helian Aarni Tuomi on samaa mieltä.

”Tutkimustieto viittaa siihen, että jos työpaikalla otetaan käyttöön jatkuvasti uusia, monimutkaisia järjestelmiä, työhyvinvointi ei lisäänny, vaikka järjestelmien tavoitteena olisikin helpottaa työntekijöiden työkuormaa. Pahimmillaan erilaisten uusien järjestelmien käyttöönotto voi vain lisätä työntekijöiden kokemia paineita ja stressiä. Mutta jos taas tekoäly aidosti sujuvoittaa tekemistä, vaikutukset voivat olla positiivisia”, Tuomi kertoo.

Ravintola tarjoaa tilan ja ympäristön testaamiselle. Tekoälyn hyödyntäminen tulee siinä samalla tutuksi.

Jotta tekoälyn hyödyntäminen voisi helpottaa ravintolan arkea, Tuomi kehottaa etenkin alan pk-yrityksiä osallistumaan korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön matalalla kynnyksellä.

”Esimerkiksi Haaga-Helian TKI-projekteissa ravintola voi toimia kokeilualustana. Me tuomme yhteen eri sidosryhmiä, joiden kanssa luomme ja toteutamme teknisen konseptin. Ravintola tarjoaa tilan ja ympäristön testaamiselle. Omaan tekemiseen voi löytää näin uusia, kiinnostavia näkökulmia, ja tekoälyn hyödyntäminenkin tulee siinä samalla tutuksi”, Tuomi kertoo.

Tiesitkö?

  • Tekoäly (AI, Artificial Intelligence) viittaa koneiden tai ohjelmistojen kykyyn suorittaa tehtäviä, jotka vaativat tyypillisesti ihmisen älykkyyttä. Nämä tehtävät voivat sisältää ongelmanratkaisua, tunnistamista, oppimista, suunnittelua, kielellistä ymmärrystä, havaintoa ja älyllistä vuorovaikutusta.
  • Tekoälyn ansiosta tekniset järjestelmät voivat havainnoida ympäristöään, käsitellä havaintojaan ja ratkaista ongelmia saavuttaakseen tietyn päämäärän.

Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.

Tule asiakkaaksi

Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.

Tilaa Kespronetistä