Ruokatutkija Anu Hopia

Juureni ovat peräpohjolassa, Kemijärvellä. Kotoa on lähtöisin kiinnostukseni ruokaan, koulusta luonnontieteisiin. Aina olen tykännyt myös kirjoittaa. Noista aineksista on elämäni keitos syntynyt. Ylioppilaaksi päästyäni tulin etelään opiskelemaan Helsingin yliopistossa elintarviketieteitä ja -kemiaa. Vähän ennen valmistumista kiinnostuin jatko-opinnoista. Sainkin tutkijapaikan yliopistosta ja jatkoin Suomen Akatemian tutkimusassistentuureissa. Väitöskirjani aihe oli rypsiöljy, rasvan kemia.

Kiinnostus kotimaisiin marjoihin

En ollut kuitenkaan kylläinen, vaan hakeuduin vuodeksi Kalifornian ylipistoon post doc -vaihtoon. Siellä tutkin antioksidanttien kemiaa, erityisesti rosmariinin mekanismeja. Samoihin aikoihin, kun palasin kotiin, julkaistiin tutkimustieto, että punaviinissä on runsaasti antioksidantteja, jotka hidastavat haitallisen LDL-kolesterolin kertymistä verisuoniin. Toinen löydöksen tekijöistä oli ohjaajani Kaliforniassa. Tulokset saivat minut kiinnostumaan kotimaisten marjojen ja marjaviinien antioksidanteista. EU-rahoituksella teimme ensimmäisen suomalaistutkimuksen alalta. Syntyi monta hyvää julkaisua, joihin edelleen viitataan.

Moniaistisia kokemuksia

Helsingin yliopistossa vierähti viitisen vuotta. Sitten siirryin kahdeksaksi vuodeksi teollisuuteen, kun minua kysyttiin Raision Benecol-yksikköön. Kukapa ei olisi lähtenyt hienon suomalaisinnovaation mukaan! Benecolin kansainvälisessä markkinoinnissa ja myynnissä tutustuin yritysmaailmaan. Se avarsi myös ymmärrystäni koko elintarvikesektorista. Hyvien ja opettavaisten vuosien jälkeen huomasin, että veri veti itsenäiseen tutkimustyöhön. Perustin yhden naisen yrityksen. Ensi kesänä tulee kymmenen vuotta siitä, kun minua pyydettiin Turun yliopistoon nykyiseen tehtävääni Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskukseen elintarvikekehityksen tutkimusjohtajaksi. Terveellisyyden oheen olen halunnut tuoda tarkasteluun ruoan ja ruokailun moniaistista kokemista – tunteita, elämyksiä, nautintoa. Tulossa onkin kiinnostavia tuloksia ja tutkimuksia.

Viisi kirjaa

Sekään ei haittaa, että vietän paljon aikaa pendolinossa matkalla kotoa Helsingistä Turkuun tai Seinäjoelle tutkimusryhmäni luo. Ruoan kanssa on kiva tehdä töitä, siitä on kiva puhua ja kirjoittaa. Kun huomasin, että ruokakeskustelustamme puuttuu luonnontieteellis-gastronominen näkökulma, halusin tehdä asialle jotakin. Olen kirjoittanut viisi kirjaa keittiön kemiasta ja molekyyligastronomiasta. Teen yhteistyötä lahjakkaiden keittiömestarien kanssa, joten en pääse ylpistymään omilla keittotaidoillani. Keittiössäni haluan tarjota yksinkertaista mutta herkullista ja kaunista ruokaa. Anopilta olen oppinut erinomaisen hyvän karjalanpaistin teon. Äidiltä on peräisin kiinnostus terveelliseen ruokaan.

File

• Kuka: Anu Hopia
• Mikä: Elintarvikekehityksen tutkimusprofessori, tietokirjailija
• Miksi: Kiinnostuksesta ruokaan ja ruokailuun
• Missä: Blogi Molekyyligastronomia.fi