Hospitality Forum 2018 tapahtuman antia

Tapahtuman avauspuheenvuorossa MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi loi katsauksen matkailu- ja ravintola-alan näkymiin. Näkymät vaikuttavat tehdyn kyselyn perusteella edelleen positiivisilta ja sekä ravintola- että majoituspuolen liikevaihto jatkaa kasvuaan, ennuste 2018: majoitus +8,4% ja ravintolat +5,5%. Erityisesti alkaneesta kesäsesongista alan yrityksillä on vahvat odotukset. Toisaalta Lappi kertoi Suomen matkustustaseen alijäämästä, joka on kasvanut 1,5 miljardia euroa. Hänen mukaansa tähän on reagoitava ja saatava kotimaan matkailua kasvatettua. Lappi kannusti yrityksiä hyödyntämään Suomen tutkittuja ja kiistattomia vahvuuksia, kuten turvallisuutta, hiljaisuutta, vieraanvaraisuutta, puhtautta ja ainutlaatuista luontoa.

Petteri Orpo peräänkuulutti uudistamista

Ministeri Petteri Orpo puhui omassa puheenvuorossaan uudistusten jatkamisen puolesta. Suomi on lähtenyt pitkän taapertamisen jälkeen nousuun ja taloutta on hänen mukaansa edelleen saatava dynaamisemmaksi, jotta tulevaisuudessa muutoksiin pystytään reagoimaan nopeammin.

Maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta maailmantalouden ennustetaan edelleen kasvavan. Kiinan ja USA:n välisen tilanteen selviäminen vaikuttaa positiivisesti myös Suomeen. Kauppasodalla olisi voinut olla suoria vaikutuksia myös matkailu- ja ravintola-alaan.

Alkoholipolitiikkaa Orpo kommentoi sanomalla ettei ymmärrä miksi valvotuissa oloissa suoritettavaa alkoholin nauttimista verotetaan niin kovasti. Toisaalta hänen mukaansa pitää pohtia mitä mahdollisella alkoholin verotuksen laskemisella on työllisyyteen ja verotuloihin. Myös Aktian pääekonomisti Heidi Schauman otti omassa esityksessään esille talouden joustavuuden ja sen, että on tärkeää olla valmiuksia toimia kun ympäristö muuttuu. Nyt ollaan kuitenkin menossa vielä ylöspäin ja tasokin on jo suhteellisen korkea. Toisaalta hän uskoo, että tietty epävarmuus tulee säilymään USA:n ja Kiinan sopimuksesta huolimatta. Hänen mukaansa rahapolitiikka on kauppasodan sijaan suurin uhka. Schauman kantoi huolta siitä, että korkoja pitäisi nostaa ja palata ns. normaalitilanteeseen. Lopuksi hänkin vielä matkailun näkökulmasta kannusti suomalaisia korostamaan omia vahvuuksiaan, sillä suuri osa maailmasta hakee kylmyyttä lämmön sijaan ja sitähän meiltä löytyy.

Katsaus tulevaisuuteen Teemu Arinan johdolla

Päivän visionäärisimmästä esityksestä vastasi biohakkeri, kirjailija, puhuja ja sarjayrittäjä Teemu Arina. Hän loi laajan katsauksen tulevaisuuden maailmaan ja kehitykseen. Monessa uudessa suureksi kasvaneessa yrityksessä, kuten Uber, AirBnB ja Amazon, on kyse toimivan alustan tarjoamisesta kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselle. Uudet yritykset tulevat Arinan mukaan ratkaisemaan juuri kysyntään ja tarjontaan liittyviä koordinaatio-ongelmia, sillä näitä ei vielä monella alalla ole optimoitu. Kaiken ytimessä on käyttäjälähtöisyys ja toimivat rajapinnat. Start-upit tulevat tekemään monet perinteisten liiketoimintojen osat huomattavasti paremmin, Arina totesi. Tulevaisuudessa tullaan Arinan mukaan siirtymään tarjonnan puolella tapahtuvasta skaalautumisesta kysynnän puolella tapahtuvaan. Verkostoituminen, asiakaslähtöisyys, jatkuva kehittäminen ja avoimuus yritysten välillä tulevat väistämättä tätä myötä lisääntymään. Koneet tulevat sulautumaan entistä vahvemmaksi osaksi ihmistä. Isoksi kysymykseksi jää: mikä on se luovuus, millä ihminen optimoi konetta?

Robotit palvelu-alan töihin

Arinan jälkeen konkretiaa robotisaatiosta seminaariyleisölle toi tietokirjailija ja robotiikan asiantuntija Cristina Andersson. Hän kertoi kuinka esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa robotteja on jo tietyissä palvelutehtävissä käytössä. Robotteja tulisikin Anderssonin mukaan hyödyntää siellä, missä niiden ominaisuuksista on eniten hyötyä. Robotit ovat monesti ihmistä tehokkaampia mm. ympäristön aistimisessa, datan keräämisessä ja hyödyntämisessä sekä toistuvien manuaalisten tehtävien tekemisessä. Palvelualoilla robotteja voitaisiin entistä enemmän hyödyntää mm.:

• Asiakaskokemuksen parantamiseen tietyissä pisteissä (esim. chatbot)
• Logistiikan hoitamiseen. Esimerkiksi wieniläisessä sairaalassa 90% logistiikasta robotisoitu kun Suomessa vastaava keskimäärin 3%
• Kohdissa, joissa voidaan parantaa kannattavuutta ja säästää (monet toistuvat tehtävät)

Johtaminen kaiken ytimessä

Seminaaripäivän päätti omalla eläväisellä puheenvuorollaan Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston professori ja kokenut muutosjohtaja Anssi Vanjoki. Hänen puheensa käsitteli ihmisten johtamista, joka on kaikkien organisaatioiden ytimessä. Kokeneita johtajia Vanjoki ravisteli kertomalla, että kokemus on monesti muutoksen pahin jarru. Kokemuksen myötä tendenssi säilyttää, ennemmin kuin muuttua ja uudistaa, kasvaa. Kokemus voi kuitenkin olla juuri se rikastuttava voima, jos ollaan valmiita muuttumaan ja säilytetään aktiivinen ote kaikessa tekemisessä.

Vanjoen mukaan johtamisen kriittisin hetki on tavoitteen asetanta, sillä tavoitteissa strategian sisältö konkretisoituu. Tavoitteiden tulee hänen mukaansa olla kohtuuttomia eli rationaalisesti ymmärrettäviä, mutta emotionaalisesti koskettavia. Näin aiheutetun kognitiivisen dissonanssin avulla käynnistetään luovuus tavoitteen saavuttamiseksi. Vanjoki korosti, että tavoitteet eivät kuitenkaan saa olla mahdottomia, sillä silloin hanskat tipahtavat ja ihminen lamaantuu.

Keskeistä johtajalle on tuntea alaisensa, jotta muutos on mahdollinen sekä tehdä jatkuvasti töitä alaisten hyväksynnän ylläpitämiseksi. Uteliaisuus kaikkea kohtaan on Vanjoen mukaan johtavan ihmisen tärkein ominaisuus. Pitää kuitenkin olla systemaattinen eikä kimpoilla jatkuvasti asiasta toiseen. Esityksensä Vanjoki päätti kokeilukulttuuriin sekä asiakkaille merkityksellisten asioiden priorisoimiseen kannustamalla.