Uusia ammattilaisia ravintola-alalle

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö tuo helpotusta ravintola-alan työvoimapulaan ja sitouttaa opiskelijoita jäämään alalle.

24.11.2019

Julkaistu

Tarja Västilä

teksti

Roope Permanto

kuvat

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö tuo helpotusta ravintola-alan työvoimapulaan ja sitouttaa opiskelijoita jäämään alalle.

Tennistie sopii ravintola- ja cateringalaa opettavan oppilaitoksen osoitteeksi: Ammattiopisto Varia Vantaalla tekee kattavaa yhteistyötä ravintola-alan yritysten kanssa. Toiveita ja tarpeita syötellään puolin ja toisin.

”Meillä ei ole juurikaan toimintaa, jossa yritykset eivät olisi tavalla tai toisella mukana”, vakuuttaa Varian työelämäkoordinaattori, lehtori Mervi Niittumäki-Mäntylä.

”Me teemme oppilaitosten kanssa monipuolista yhteistyötä niin konsernin ja hallinnon tasolla kuin ravintolakohtaisesti”, lisää Antellin johdon assistentti Karoliina Hannula.

Kaikki oppivat

Antell on mukana Laurea-ammattikorkeakoulun Palveluinnovaatiot-opintojaksolla, joka on osa tulevien restonomien palveluliiketoiminnan koulutusta.

”Opiskelijat suunnittelevat palveluinnovaatioita, joista yksi esitellään esimiespäivillämme. Oppiminen on molemminpuolista”, Karoliina Hannula kuvailee.

Hannula vastaa Antellin vastuullisuustoiminnasta ja on parhaillaan kehittämässä yhdessä opinnäytetyötään tekevän opiskelijan kanssa Antellin sisäistä vastuullisuuskäsikirjaa. Kehittäminen on yhteistyötä, jossa virheitäkään ei varota vaan niistä opitaan.

”Tulevaisuuden työntekijät kasvavat toimimaan kestävällä tavalla, jos esimerkiksi hävikkiasiat otetaan mukaan koulutukseen”, Hannula toivoo.

Lisää ammattilaisia alalle kuvitus

Koulutusta tarpeisiin

Variassa järjestetään räätälöityjä koulutuksia työpaikkojen tarpeisiin. Yhteistyössä yritysten kanssa pilotoidaan myös uusia tutkinnon osia paikallisesti tai kysynnän mukaan. Niittumäki-Mäntylän mukaan jalkautuminen on vastavuoroista. Variasta on käyty yrityksissä kouluttamassa työpaikkaohjaajia, ja yritykset ovat tulleet Variaan esittelemään toimintaansa.

”Samalla on pohdittu, mitä tutkinnon osia kussakin yrityksessä on mahdollista tehdä. Lisäksi yritykset ovat pitäneet rekryklinikkaa ja osallistuneet opiskelijoiden urapolkujen suunnitteluun.”

Yhteistyötä ravintoloiden ja koulujen välillä

Koko ajan tapahtuu. Antellilaiset ovat järjestäneet ammattikorkeakoululaisten kanssa muun muassa vegepäiviä, lauantaibrunsseja ja after work -iltoja. Tutkittu on sitäkin, miten jokin ravintola voisi lisätä näkyvyyttä. Yritys puolestaan on aktiivisesti mukana rekrymessuilla.

”Työkokeilijoita on saatu muun muassa Rinnekoti-Säätiön kautta. Muita työkokeilijoita on ohjattu oppilaitoksiin työstämään tutkintoa, jonka jälkeen ravintolapäällikkö on tarjonnut töitä. Työntekijöitäkin ohjataan lisäkoulutukseen vaikkapa Perhon liiketalousopistoon.”

Hannulan mukaan verkostoyhteistyössä ravintolapäällikkö pitää opettajat kartalla siitä, missä kentällä mennään. Hän voi vaikuttaa siihen, minkälaista opetusta lisätään, jotta se palvelee tulevan työnantajan tarpeita. Kouluillakin on käyty kertomassa, minkälaista työ on henkilöstöravintolassa ja mitä ravintola voi harjoittelijoille tarjota.

Ravintolapäällikkö pitää opettajat kartalla siitä, missä kentällä mennään. Hän voi vaikuttaa siihen, minkälaista opetusta lisätään, jotta se palvelee tulevan työnantajan tarpeita.

Vuosikello avuksi

Yhteinen ennakkosuunnittelu alkaa ennen työelämäjaksoa.

”Opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaajat tapaavat jo aikaisessa vaiheessa ja sopivat tavoitteiden mukaisesta etenemisestä. Esimiehet mahdollistavat jakson onnistumisen. Mitä syvempi on oppilaitoksen ja työpaikan yhteistyö, sitä varmemmin myös opiskelija voittaa”, Niittumäki-Mäntylä toteaa.

Sekä opiskelijoiden että yritysten harjoittelujaksosta antama palaute vaikuttaa oppilaitoksen opetukseen. Jos jotain asiaa on tarpeen kerrata, sitä kerrataan koko ryhmän voimin.

”Työnantajat ovat toivoneet vuosikelloa, jonka avulla pystytään paremmin suunnittelemaan yritysten tarpeisiin sopivia työelämäjaksoja.”

Ravintola-alan monipuolisuus viehättää

Hannulan mukaan alalla on pulaa sekä kokeista että ravintolatyöntekijöistä. Niittumäki-Mäntylä kehottaa hyödyntämään jatkuvaa hakua, jolloin opinnot voi aloittaa yksilöllisesti. Variassa työvoimapulaan on vastattu myös lisäämällä maahanmuuttajien tutkinnonosakoulutuksia.

”Jatkuva yhteistyö on molempien osapuolien edun mukaista. Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa työvoimaa alan tarpeisiin.”

Nuoret ovat kiinnostuneita opiskelijamyönteisestä ilmapiiristä: kun opiskelija otetaan osaksi työyhteisöä, se johtaa usein hänen työllistymiseensä kyseiseen yritykseen. Tärkeitä ovat työkavereiden antama tuki ja se, että työtä voi tehdä joustavasti omien tarpeiden mukaan.

”Alan monipuolisuus viehättää opiskelijoita”, Niittumäki-Mäntylä vakuuttaa.

Tee yrityksestäsi alan halutuin työpaikka:

  1. Arvostava yrityskulttuuri. Jokainen on tärkeä, jokainen huomataan.
  2. Kasvata siipiä! Anna työntekijän tehdä uusia asioita niin että hirvittää – ja sitten tue. Anna ihmiselle tilaa lentää korkeammalle kuin koskaan ennen – mutta niin, ettei hän lennä pyrstölleen.
  3. Asiallinen, reilu palkitseminen. Työntekijän pitää kokea saavansa oikeudenmukaista palkkaa suhteessa muihin.
  4. Ole esimerkki kaikessa toiminnassasi. Esimies ja johto toimivat oikein. He ovat ihmisiä, joita on helppo arvostaa.
  5. Tee vaikeat asiat, puutu aina vääryyksiin. Kun vaikeat asiat ratkotaan, esimieheen ja johtoon voi luottaa. Jos joku ravintolan työntekijöistä pompottaa harjoittelijaa, kerro hänelle, ettei se ole asiallista. Uutta tulokasta pitää kasvattaa, ei orjuuttaa.

Toimitusjohtaja Tomi Lantto, Antell-konserni