Menu-lehden viisi vuosikymmentä

1970-luku

Naiset saivat mennä ravintolaan ilman miesseuraa, mutta ravintolakäyntejä säätelivät vielä monet anniskelu-, pukeutumis- ja aukiolorajoitukset. Esimerkiksi olutta ei saanut tilata ilman voileipää, ja viiniä ei saanut tarjota ennen kello kahtatoista.*

Lounasravintolat tulivat Suomeen, ja niiden menestystä vauhditti vuonna 1974 käyttöön otettu lounasseteli. Uusinta uutta olivat pizzeriat, espanjalaiset pihvipaikat ja tavernat, joita myös Menu-lehti esitteli. Hotelliketjuihin avattiin ruokaravintoloita ja yökerhoja, ja keskiolutravintoloita nousi kaupunkeihin.

1970-luvun suosikkeja:

Kirjolohi, yrttimausteet, pizzat, pastat ja hampurilaiset sekä ulkomaanmatkoilta tutut kansainväliset tuulahdukset. Juustojen menekki kasvoi.

1980-luku

Ravintoloiden ketjuuntuminen alkoi. Lastenlistat yleistyivät.*

Suomeen tuli tasokkaita, pieniä ruokaravintoloita. Ensimmäinen Michelin-tähti tuli Helsinkiin ravintola Palaceen 1987. Suomeen avattiin uusia kebab-ravintoloita sekä vietnamilaisia ravintoloita. Helsinkiin tuli Suomen ensimmäinen sushi-ravintola Koto vuonna 1986.

1980-luvun hittejä:

Kiinankaali, kiivi, broileri, tölkitetyt mehut ja virvoitusjuomat.

1990-luku

Vuosikymmen toi vapautuksia ravintola-alalle. Bistrotyyppiset ravintolat tulivat fuusiokeittiöiden myötä. EU-jäsenyyden vuoksi ihmisten, palveluiden, tavaran ja pääoman vapaa liikkuminen tuli mahdolliseksi. Ravintoloitsijat saivat ostaa tuotteita Suomen ulkopuolelta, ja ostaminen oli mahdollista myös useammilta toimittajilta. Ravintoloihin tuli terasseja.*

Ravintolamaailma sai kansainvälisiä vaikutteita. Thaimaalainen, kiinalainen ja intialainen keittiö sekä fuusioruoka tulivat myös suomalaisille ravintolakävijöille tutuiksi. Seurusteluravintolat monipuolistuivat, ja EU-jäsenyyden myötä syntyi uudenlaisia ravintolakonsepteja. Uusi ilmiö oli esimerkiksi kauppakeskuksessa sijaitseva Food Court. Menu-lehti kirjoitti myös pohjoismaisen ja suomalaisen keittiön noususta ja viiniosaamisen kasvusta. Myös erityisruokavalioita noudattaville alkoi olla tarjolla yhä enemmän valikoimaa. Suomalaiset kiinnostuivat terveysvaikutteisista tuotteista.

1990-luvun ilmiöitä:

Chili, inkivääri, basilika, salvia, timjami, erilaiset pippurit ja erikoiskahvit. Kasvisten ja hedelmien kulutus kasvoi. Riisin ja pastan käyttö yleistyi, perunan kulutus väheni. Ensimmäiset HYLA-valmisteet tulivat markkinoille.

2000-luku

Fine dining -ravintolat lisääntyivät ja nostivat suosiotaan. Pientuottajien tuotteet pääsivät tukkuun. Keittiömestarivetoiset ravintolat yleistyivät.*

Ravintolakulttuuri kasvoi ja kehittyi Suomessa. Menu-lehti uutisoi ravintolaruoan ja keittotaidon vahvasta kasvusta, jossa noustiin kansainväliselle tasolle. Ravintoloissa oli entistä enemmän asiakaspaikkoja. Liikenneasemien yhteyteen nousi ravintoloita. Sushibuumi valtasi Suomen, ja uusia sushiravintoloita avattiin tiuhaan.

Trendikkäitä raaka-aineita ja ruokia 2000:

Kookosmaito, nuudelit, sweet chili -kastikkeet, limetti, sitruunaruoho, kalakastike, cup cake, whoopiet, macaron-leivokset, kuohuviinit ja pienpanimo-oluet. Uudet yrtit: punainen basilika, kanelibasilika ja tuore korianteri.

2010-luku

Vuosikymmen toi muutoksia esimerkiksi alkoholilakiin.*

Uudet etniset keittiöt rantautuivat Suomeen. Ruokahävikin pienentäminen alkoi kiinnostaa ravintoloita yhä enemmän, ja myös Menu-lehti kiinnitti asiaan huomiota. Katu- ja tapahtumaravintolat yleistyvät. Ravintolapäivä mahdollisti kenen tahansa kokeilla ravintolayrittäjyyttä. Juomakulttuuri muuttui, kuohuviiniä nautittiin kesäterassilla ja pienpanimo-oluista tuli yhä trendikkäämpiä.

Trendikkäitä raaka-aineita, ruokia ja ruokavalioita 2010:

Pulled pork, lehtikaalisipsit, vihersmoothiet, superfood, karppaus, paleo-ruokavalio, gluteenittomuus, vegetuotteet, raakakakut.

2020-luku

Hyperpaikallisuus ja vastuullisuus kiinnostavat ravintola-asiakasta yhä enemmän. Alkoholittomat juomat kasvattavat suosiotaan. Menu-lehden aiheina ovat esimerkiksi pientuottajien tuotteet, vastuullisuus ja sober curious.

Trendikkäitä raaka-aineita, ruokia ja ilmiöitä 2020:

Mocktailit, ilmastoystävälliset raaka-aineet, lähiruoka ja lihattomuus.

Lähde: Piia Ekola. Ravintolaruokakulttuurin muutokset Suomessa 1980-luvulta nykypäivään.*