Menu-lehden viisi vuosikymmentä

Menu viettää 50-vuotisjuhliaan tänä vuonna. Vuosikymmeniin on mahtunut muutoksia alalla, ruokakulttuurissa ja lainsäädännöissä. Näissä kaikissa Menu on elänyt mukana, ja esitellyt samalla lukijoilleen alan uusimpia trendejä ja ilmiöitä.

17.3.2022

Julkaistu

Eeva Lauronen

teksti

iStock, Kespro

kuvat

Menu viettää 50-vuotisjuhliaan tänä vuonna. Vuosikymmeniin on mahtunut muutoksia alalla, ruokakulttuurissa ja lainsäädännöissä. Näissä kaikissa Menu on elänyt mukana, ja esitellyt samalla lukijoilleen alan uusimpia trendejä ja ilmiöitä.

1970-luku

Naiset saivat mennä ravintolaan ilman miesseuraa, mutta ravintolakäyntejä säätelivät vielä monet anniskelu-, pukeutumis- ja aukiolorajoitukset. Esimerkiksi olutta ei saanut tilata ilman voileipää, ja viiniä ei saanut tarjota ennen kello kahtatoista.*

Lounasravintolat tulivat Suomeen, ja niiden menestystä vauhditti vuonna 1974 käyttöön otettu lounasseteli. Uusinta uutta olivat pizzeriat, espanjalaiset pihvipaikat ja tavernat, joita myös Menu-lehti esitteli. Hotelliketjuihin avattiin ruokaravintoloita ja yökerhoja, ja keskiolutravintoloita nousi kaupunkeihin.

1970-luvun suosikkeja:

Kirjolohi, yrttimausteet, pizzat, pastat ja hampurilaiset sekä ulkomaanmatkoilta tutut kansainväliset tuulahdukset. Juustojen menekki kasvoi.

1980-luku

Ravintoloiden ketjuuntuminen alkoi. Lastenlistat yleistyivät.*

Suomeen tuli tasokkaita, pieniä ruokaravintoloita. Ensimmäinen Michelin-tähti tuli Helsinkiin ravintola Palaceen 1987. Suomeen avattiin uusia kebab-ravintoloita sekä vietnamilaisia ravintoloita. Helsinkiin tuli Suomen ensimmäinen sushi-ravintola Koto vuonna 1986.

1980-luvun hittejä:

Kiinankaali, kiivi, broileri, tölkitetyt mehut ja virvoitusjuomat.

1990-luku

Vuosikymmen toi vapautuksia ravintola-alalle. Bistrotyyppiset ravintolat tulivat fuusiokeittiöiden myötä. EU-jäsenyyden vuoksi ihmisten, palveluiden, tavaran ja pääoman vapaa liikkuminen tuli mahdolliseksi. Ravintoloitsijat saivat ostaa tuotteita Suomen ulkopuolelta, ja ostaminen oli mahdollista myös useammilta toimittajilta. Ravintoloihin tuli terasseja.*

Ravintolamaailma sai kansainvälisiä vaikutteita. Thaimaalainen, kiinalainen ja intialainen keittiö sekä fuusioruoka tulivat myös suomalaisille ravintolakävijöille tutuiksi. Seurusteluravintolat monipuolistuivat, ja EU-jäsenyyden myötä syntyi uudenlaisia ravintolakonsepteja. Uusi ilmiö oli esimerkiksi kauppakeskuksessa sijaitseva Food Court. Menu-lehti kirjoitti myös pohjoismaisen ja suomalaisen keittiön noususta ja viiniosaamisen kasvusta. Myös erityisruokavalioita noudattaville alkoi olla tarjolla yhä enemmän valikoimaa. Suomalaiset kiinnostuivat terveysvaikutteisista tuotteista.

1990-luvun ilmiöitä:

Chili, inkivääri, basilika, salvia, timjami, erilaiset pippurit ja erikoiskahvit. Kasvisten ja hedelmien kulutus kasvoi. Riisin ja pastan käyttö yleistyi, perunan kulutus väheni. Ensimmäiset HYLA-valmisteet tulivat markkinoille.

2000-luku

Fine dining -ravintolat lisääntyivät ja nostivat suosiotaan. Pientuottajien tuotteet pääsivät tukkuun. Keittiömestarivetoiset ravintolat yleistyivät.*

Ravintolakulttuuri kasvoi ja kehittyi Suomessa. Menu-lehti uutisoi ravintolaruoan ja keittotaidon vahvasta kasvusta, jossa noustiin kansainväliselle tasolle. Ravintoloissa oli entistä enemmän asiakaspaikkoja. Liikenneasemien yhteyteen nousi ravintoloita. Sushibuumi valtasi Suomen, ja uusia sushiravintoloita avattiin tiuhaan.

Trendikkäitä raaka-aineita ja ruokia 2000:

Kookosmaito, nuudelit, sweet chili -kastikkeet, limetti, sitruunaruoho, kalakastike, cup cake, whoopiet, macaron-leivokset, kuohuviinit ja pienpanimo-oluet. Uudet yrtit: punainen basilika, kanelibasilika ja tuore korianteri.

2010-luku

Vuosikymmen toi muutoksia esimerkiksi alkoholilakiin.*

Uudet etniset keittiöt rantautuivat Suomeen. Ruokahävikin pienentäminen alkoi kiinnostaa ravintoloita yhä enemmän, ja myös Menu-lehti kiinnitti asiaan huomiota. Katu- ja tapahtumaravintolat yleistyvät. Ravintolapäivä mahdollisti kenen tahansa kokeilla ravintolayrittäjyyttä. Juomakulttuuri muuttui, kuohuviiniä nautittiin kesäterassilla ja pienpanimo-oluista tuli yhä trendikkäämpiä.

Trendikkäitä raaka-aineita, ruokia ja ruokavalioita 2010:

Pulled pork, lehtikaalisipsit, vihersmoothiet, superfood, karppaus, paleo-ruokavalio, gluteenittomuus, vegetuotteet, raakakakut.

2020-luku

Hyperpaikallisuus ja vastuullisuus kiinnostavat ravintola-asiakasta yhä enemmän. Alkoholittomat juomat kasvattavat suosiotaan. Menu-lehden aiheina ovat esimerkiksi pientuottajien tuotteet, vastuullisuus ja sober curious.

Trendikkäitä raaka-aineita, ruokia ja ilmiöitä 2020:

Mocktailit, ilmastoystävälliset raaka-aineet, lähiruoka ja lihattomuus.

Lähde: Piia Ekola. Ravintolaruokakulttuurin muutokset Suomessa 1980-luvulta nykypäivään.*


Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.

Tule asiakkaaksi

Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.

Tilaa Kespronetistä