Mitä suomalaiset syövät lounaalla?

Päivittäisen arkiaterioinnin muutosta on tänä keväänä tutkittu Pohjoismaissa. Norjassa ja Tanskassa syödään yksi lämmin ateria päivittäin, kun taas Suomessa ja Ruotsissa kaksi. Norjalaiset kuittaavat lounaan eväillä, tanskalaiset kylmillä voileivillä. Suomalaiset ja ruotsalaiset nauttivat lounaan työpaikkaruokaloissa tai työpaikan lähellä sijaitsevissa ravintoloissa. Nämä trendit ovat pitäneet pintansa muodeista ja ilmiöistä huolimatta.

Heikkojen signaalien nappaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Me Kesprossa tuemme omia asiakkaitamme heidän asiakkaidensa valintojen ennakoimisessa. Tarjoamme vaihtoehtoja omille asiakkaillemme, jotta he voivat rakentaa trendikkään, ravitsevan ja maittavan lounasvalikoiman, kuten mukaan otettavat lunchbox-eväät, yhden ruokalajin pikalounaat nopeille lounaan napostelijoille sekä perinteiset lounaat lounasravintoloiden asiakkaille.

Lounaan ajankohta vaihtelee ja onkin hyvä miettiä, pidennetäänkö brunssia, myöhennetäänkö lunssia vai toimitetaanko lounastarjoilu suoraan työpaikoille. Ennakoinnilla voimme vaikuttaa myös hävikin vähentämiseen, mikä tietenkin vaikuttaa suoraan katteeseen.

Pidetään mielessä, että paras myyntipuhe lounaalle on asiakkaiden viesti: tavataanko lounaalla? Paikkahan voi olla työpaikan kahvihuone, läheisen puiston penkki tai lounaspaikan pöytä!

Tavataanko siis lounaalla?
Hannu Korhonen, markkinointijohtaja

Lähde: Jukka Gronow & Lotte Holm 2019: Everyday eating in Denmark, Finland, Norway & Sweden. Bloomsbury.

Ravintolassa syöminen / ravintolasta tilaaminen

• 68 % syö vähintään kerran kuukaudessa kodin ulkopuolella arkisin. Vastaavasti 47 % viikonloppuisin.
• 29 % hakee tai tilaa vähintään kerran kuukaudessa ruokaa kotiin pizzeriasta tai muusta ravintolasta arkisin. Vastaavasti 26 % viikonloppuisin

Ruokapaikan valintakriteerit

• Hinta-laatusuhde on tärkeä kriteeri kaikissa ruokapaikoissa, etenkin lounasravintoloissa, ruokaravintoloissa ja pizzerioissa/kebabravintoloissa.
• Sijainti on tärkeä kriteeri varsinkin huoltoaseman kahvilassa/ravintolassa, pikaruokaravintolassa ja kahvilassa.
• Valikoimat/ruokavaihtoehdot ovat tärkeä kriteeri etenkin etnisen ravintolan, ruokaravintolan ja lounasravintolan valinnassa.
• Palvelun nopeus on merkittävä valintakriteeri pikaruokapaikan ja huoltoaseman ravintolan valinnassa.

Ravintoloissa/kahviloissa asioiminen on yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin muualla. Tosin grillit/nakkikioskit ja huoltoasemien kahvilat/ravintolat ovat suositumpia muualla Suomessa.

Mitä pääraaka-ainetta asiakkaat valitsevat?

1. punaista lihaa 57 %
2. kalaa 47 %
3. broileria 45 %
4. kasvisruokaa 24 %

Kasvis-, kala ja hyönteisruokia aiotaan tilata jatkossa enemmän. Puolestaan punaisesta lihasta ollaan valmiita luopumaan jossain määrin.

Mitä tekijöitä asiakkaat arvostavat ravintolaruoassa?

MaRa Ry:n tekemän tutkimuksen mukaan ruoan maku, monipuolisuus sekä raaka-aineiden kotimaisuus ja ruoan terveellisyys ovat kärkipäässä asiakkaiden ravintolaruoassa arvostamien asioiden joukossa.

Kuinka usein asiakkaat syövät ulkona?

Lounas-/työpaikkaravintolassa käydään ulkona syömisen tarjonnasta säännöllisimmin.

• 27 % väestöstä käy lounas/työpaikkaravintolassa vähintään viikoittain. Luku korostuu Uudellamaalla (37 % väestöstä).
• Miehet käyvät lounas-/työpaikkaravintolassa naisia useammin: miehet (viikoittain) 31 %, naiset (viikoittain) 22 %.

Yhteenveto

1. Päivittäinen ateriointi korostuu lounas- ja henkilöstöravintoloissa.
2. Pikaruokaravintolat ja kahvilat ottavat lisääntyvästi osuutta lounasruokailusta.
3. Lounasruokailijat arvostavat ruoan makua, monipuolisuutta ja kohtuuhintaisuutta.
4. Ravintoloiden pääruoan raaka-aineena on edelleen ykkösenä punainen liha, seuraavina kala ja broilerin liha.
5. Kasvisruoan arvioidaan kehittyvän kaikkein nopeimmin, seuraavaksi kalan ja broilerin lihan.

Ps. Ennen kaikkea flexaaminen on aikamme megatrendi. Onko toimipisteesi huomioinut nämä trendit pääruokien tarjonnassa? Vanha sanontahan on: sellaisia asiakkaita saat millaisia tuotteita myyt.

Lähde: Merja Lintunen ja Mikael Stolze 2018: Suomi Syö 2018.
Ulkona syöminen, ruoka ja some. Taloustutkimus