Raakaruoka tarjoaa uusia makuelämyksiä

Soppaa, pastaa ja täytekakkua syödään nyt ilman kypsennystä. Raakaruoka tarjoaa uusia makuelämyksiä vanhoilla nimillä.

19.11.2017

Julkaistu

Nina Sarell

teksti

Stockfood

kuvat

Soppaa, pastaa ja täytekakkua syödään nyt ilman kypsennystä. Raakaruoka tarjoaa uusia makuelämyksiä vanhoilla nimillä.

Se on täällä taas! Elävä ravinto -termi tuo kaikuja vehnänoraan makuiselta 1970-luvulta. Nyt nautiskellaan rouheasti raakaruokaa eli raw foodia. Vuosikymmeniä sitten alkaneesta pienten piirien harrastuksesta on sukeutunut pesunkestävä seurapiiritrendi. Lontoon tai Los Angelesin kaltaisissa metropoleissa voidaan puhua jo vakiintuneesta elämäntavasta. Trendi voi inspiroida myös ammattilaisia, sillä raakaruokien valmistus on parhaimmillaan kuin keittotaidon keksimistä uudelleen – paitsi, että nyt ei keitetä. Parasta terveellisessä trendissä on se, että ruoan ankeus loistaa poissaolollaan: terveyden rinnalla tähtäimessä ovat maksimaaliset makuelämykset. Raakaruoka on taipuisa konsepti, joka muotoutuu taitavissa käsissä melkein miksi tahansa: keitoiksi, kastikkeiksi, mehuiksi, pastaksi, leiväksi ja täytekakuiksi.

Sen voi aloittaa vaikka näin…

  • Gazpacho. Raikas alkukeitto syntyy helposti mikserillä kauden kasviksista, kylmäpuristetusta öljystä ja etikkatilkasta. Lämmitä chiliviipaleilla.
  • Tuorepuuro. Helpossa ja herkullisessa aamupuurossa on yön yli liotettua tattaria, siemeniä tai pähkinöitä ja mausteena kuivattua viikunaa. Soseuta mikserillä ja mausta marjoilla.
  • Raaka pastakastike. Älä turhaan keitä tomaatteja. Kuutioi, lisää yrttejä, öljyä, valkosipulia, pippuria ja suolaa.
  • Chia-vanukas. Mausta kaura- tai mantelimaito mangopyreellä tai raakakaakaolla ja vaniljalla, lisää chiasiemenet, anna turvota viileässä ja koristele.

Raakoja ideoita

  • blogit.fi/tag/raakaruoka Blogisfääri tietää, mikä on nyt in. Villejä ideoita ja inspiraatiota tarjoilevat suositut raakaruokabloggaajat, joita ei olekaan ihan vähän.
  • k-ruoka.fi/ravinto/raakaruoka Tästä on helppo aloittaa. Käytännönläheisiä ideoita ja testattuja, käyttökelpoisia reseptejä hitaasti lämpeneville raakakokeille.
  • rawfoodrecipes.com Englanninkielisten raw food -reseptien aarreaitta, jossa rajana on vain taivas. Ohjeita vadelma-suklaadonitseista thai-henkisiin nuudeliruokiin.

Mikä trendi?

Mistä on kyse? Kasvisruoasta, jota ei kypsennetä. Raakaruokaa ei kuumenneta yli 40 asteen, vaan se valmistetaan esimeriksi liottamalla, kuivattamalla, soseuttamalla, idättämällä tai mehustamalla.

Mistä alkoi? Raakoja kasviksia söivät jo luolamiehet, mutta muoti-ilmiöksi ne nousivat Ann Wigmoren elävän ravinnon teorioiden myötä 1970-luvulla. Suomessa elävän ravinnon tulenkantajia olivat muun muassa Monica Dahl-Partonen ja kasvisravintola Aurinkotuulen perustaja Elsa Ervamaa.

Miksi se on täällä taas? Elävästä ravinnosta ponnistava retrotrendi on kuin jatko-osa terveys- ja kasvisruokabuumille. Raw food -innostus on synnyttänyt Suomeenkin joukon raakaruokakahviloita, brunsseja ja kokkauskursseja.

Mitä vanhaa? Raakaruoka on yleensä täysin vegaanista, aivan kuten vanhan koulukunnan elävä ravintokin.

Mitä uutta? Elävän ravinnon tiukista säännöistä on joustettu. Valmistusmenetelmät, reseptit ja maut ovat monipuolistuneet. Myös öljyn, suolan ja etikan käyttö on sallittu.

Mitä yllättävää? Raw junk food -ilmiö on tuonut raakaruokaan herkkuiloittelun ja äärimmäisten makunautintojen metsästyksen. Raja-aidatkin kaatuilevat, ja paikoin raakaruuaksi kelpuutetaan jopa kypsentämätön kala ja liha.

Mitä hauskaa? Entisaikojen elävää ravintoa pidettiin ”parhaana ja lopullisena kasvisruokavaliona”. Puritaaniseen elämäntapaan siirryttiin hartaasti, mieluiten loppuiäksi. Nyt jäykistely on mennyttä. Raw food voi olla hauska harrastus tai lisämauste ruokavaliossa.

Suvi Tikamo

kokki ja raakakakkuyrittäjä, Espoo

”Kymmenisen vuotta sitten ystäväni pyysi minut mukaansa innovatiiviselle Raw Junk Food -kurssille. Kurssista lähti liikkeelle hullu innostus, ja menin mukaan Elävän ravinnon yhdistyksen toimintaan. Perustin My name is Cake -raakakakku- ja cateringyrityksen ja aloitin yhteistyön raakakakkuja tarjoavan kahvilan kanssa.

Ruokavalioni on tänäkin päivänä 70-prosenttisesti raaka. Tämä suhde on vatsalleni ja aivoilleni juuri sopiva. Syön ruokia, joita elimistöni ’tuntuu pyytävän’. Perusrunko on kasviksissa ja versoissa.

Zoodlesit eli zucchininuudelit ovat meillä arkiruokaa. Hapankaali, thaimaustettu parsakaali-pähkinäsalaatti ja porkkanapohjaiset raa’ at falafelit kuuluvat perusruokalistaan. Raakaa kannattaa lisätä ruokapöytään vähitellen, jotta suolisto ehtii mukaan pilkkomaan. Huolellinen pureskelu on myös tärkeää.

Hapatetut ja pienemmäksi pilkotut raaka-ruoat ovat suolistolle hellävaraisempia.

Ravintolassa en ole missään nimessä hankala asiakas. Suomessa erikoisruokavaliot huomioidaan mielestäni harvinaisen hyvin. Valitsen ensisijaisesti ravintolan tai kahvilan niin, että siellä on tarjolla edes jotain itseäni miellyttävää.

Itselleni riittää hyvin vegaaninen tai kasvisvaihtoehto, kunhan se on raikasta, kaunista ja houkuttelevaa.

Raakakakuissa tärkeintä on visuaalisuus, maku ja suutuntuma. Kakkujen pitää olla freesejä ja sulaa suuhun. Ajattelen raakakakun ja hyvän kahvin olevan täydellistä hemmottelua. Raakojen kakkujen ihanuus on, että hyvin ravintotiheinä ne herättävät aivojen mielihyväkeskuksen nopeasti, mutta toisaalta elimistö ei mene samanlaiseen hulluun himotustilaan kuin valkoisen sokerin ja vehnän kanssa.

Olisi ihanaa, jos keittiöhenkilökunta uskaltaisi seisoa ylpeänä myös terveellisen ruoan takana, etsiä vähän tietoa ja panostaa. Tärkeysjärjestyksen pitäisi olla maku, maku, maku ja ulkonäkö. Terveellisen ruoan ei pidä maistua ’terveelliseltä’ – sen pitää hullaannuttaa!”