Biodynaaminen viininviljely - mystiikkaa vai tarkkaa luomuviljelyä?

Tästä huolimatta biodynaamisesta viljelystä on viime vuosikymmeninä tullut yksi vaikutusvaltaisimmista suuntauksista viinitarhoilla ympäri maailmaa.

Filosofin luennoista liikkeeksi

Biodynaamisen viljelyn juuret ulottuvat vuoteen 1924. Itävaltalainen filosofi Rudolf Steiner piti tuolloin kahdeksan luennon sarjan maataloudesta Koberwitzissa, nykyisessä Puolassa. Luennot syntyivät maanviljelijöiden huolesta: teollistuva maatalous ja synteettisten lannoitteiden käyttö olivat muuttaneet viljelyä nopeasti, ja monet pelkäsivät maaperän köyhtyvän.

Steiner ei alun perin halunnut pitää näitä luentoja. Hän oli kiireinen ja huonossa terveydentilassa, kyseessä oli hänen viimeinen elinvuotensa. Lopulta hän kuitenkin suostui.

Luennot keräsivät 111 osallistujaa kuudesta maasta. Mukana oli maanviljelijöitä, agronomeja ja jopa pappeja. Steiner ei kuitenkaan antanut konkreettisia viljelyohjeita. Sen sijaan hän esitteli filosofisia periaatteita, joiden pohjalta osallistujien perustama kokeellinen viljelijäryhmä alkoi kehittää käytännön menetelmiä. Luennot olivat luottamuksellisia: osallistujien tuli allekirjoittaa salassapitosopimus ja testata ajatuksia käytännössä ennen niiden julkaisemista.

Mystiikkaa vai maataloutta?

Biodynaamiseen viljelyyn liittyy runsaasti sitkeitä stereotypioita ja myös kritiikkiä. Yksi yleisimmistä väitteistä on, että kyseessä olisi jonkinlainen silmänkääntötemppu. Epäilyjä herättävät esimerkiksi kuukalenterin seuraaminen sekä erilaiset preparaatit, joissa esimerkiksi lehmänsarveen pakattua kompostoitua lantaa haudataan maahan talveksi.

Kriitikoiden mukaan monet biodynamiikan menetelmistä ovat vaikeasti selitettävissä tieteellisesti. Osa tutkijoista pitääkin biodynamiikkaa enemmän filosofisena uskomusjärjestelmänä kuin agronomisena menetelmänä.

La Rouviolen vientijohtaja Fabien Christophe suhtautuu väitteisiin huumorilla. ”Onhan siinä ehkä vähän taikaa, mutta joskus biodynaaminen viljely on todella vaikeaa. Varsinkin jos sää ei ole suotuisa”, Christophe naurahtaa. La Rouviole on Languedocissa toimiva viinitila, joka on viime vuosina siirtynyt biodynaamiseen viljelyyn. Tilan tarhat sijaitsevat Etelä-Ranskan aurinkoisessa mutta kuivassa ilmastossa, missä maaperän elinvoima on viljelijöille erityisen tärkeä.

Kuukalenteri työkaluna

Yksi biodynamiikan tunnetuimmista piirteistä on kuunkiertoon perustuva kalenteri. Viinitilan eri työvaiheet tehdään ajankohtina, joiden uskotaan tukevan kasvien luonnollista rytmiä.

”Käytämme kuukalenteria esimerkiksi sadonkorjuun ja pullotuksen ajoittamiseen. Korjaamme rypäleet niin sanottuna hedelmäpäivänä.”

Ajatus ei ole täysin uusi. Kuun vaiheita on tarkkailtu maataloudessa vuosisatojen ajan, vaikka biodynaaminen viljely antaa tälle rytmille erityisen keskeisen roolin.

Maaperän elinvoima ratkaisee

Biodynaamisen viljelyn keskeinen tavoite on maaperän biologisen elämän vahvistaminen. Synteettisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden sijaan pyritään rakentamaan maaperästä mahdollisimman eloisa ja monimuotoinen.

Christophe kertoo konkreettisesta muutoksesta, joka tapahtui heidän siirtyessään biodynaamiseen viljelyyn. ”Aiempi viinintekijä keinokasteli tarhoja. Kun siirryimme biodynaamiseen viljelyyn, lopetimme kastelun. Nyt lehdet ovat kauniimpia, väri on parempi ja viini tuntuu kirkkaammalta, kevyemmältä ja hedelmäisemmältä. Haistamalla viiniä, voit aistia maaperän ja jopa viinitarhan lehdet.”

Ajatus kasvupaikan korostumisesta onkin yksi syy siihen, miksi monet arvostetut viinitilat ovat kiinnostuneet biodynamiikasta.

Lehmänsarvet ja komposti

Biodynaamiseen viljelyyn kuuluu joukko niin sanottuja preparaatteja, joita käytetään maaperän ja kasvien elinvoiman vahvistamiseen. Niistä tunnetuin on valmiste, jossa lehmänsarveen pakattua kompostoitua lantaa haudataan maahan talveksi. Keväällä siitä valmistetaan vedellä laimennettu liuos, jota ruiskutetaan viinitarhaan. ”Tarkoitus on antaa energiaa viinitarhalle”, Christophe kertoo.

Biodynaamisessa ajattelussa preparaatit toimivat eräänlaisina katalyytteinä, jotka aktivoivat maaperän biologisia prosesseja. Vaikka niiden tehokkuudesta kiistellään, monet viljelijät kertovat käytännön tulosten olevan vakuuttavia.

Christophe korostaa, ettei biodynaaminen viljely itsessään määritä viinin tyyliä. Hänen mukaansa se pikemminkin auttaa viiniä ilmentämään kasvupaikkansa luonnetta tarkemmin. Kyseessä ei siis ole tyylisuunta, vaan viljelytapa. Ehkä biodynaamisen viljelyn suurin vaikutus onkin siinä, että se muutti tapaa ajatella viinitarhaa. Sen sijaan että keskityttäisiin yksittäisiin viljelytoimenpiteisiin, huomio kiinnittyy koko ekosysteemiin: maaperän elämään, biodiversiteettiin ja viinitarhan tasapainoon. Ja jos lopputuloksena on viini, joka kertoo entistä selkeämmin kasvupaikkansa tarinan, monet viinintekijät ovat valmiita kokeilemaan myös hieman epätavallisia menetelmiä.

Tilaa La Rouviolen tuotteet - Vain Kesprosta