Kansallinen kalakeittopäivä 12.2.

Kansallinen kalakeittopäivä houkuttelee suomalaisia herkullisen ja monipuolisen ruokalajin äärelle. Kalakeittoon käy lähes mikä kala tahansa – ja nykyään perinteisen perunan, kerman ja tillin sijasta myös vaikkapa kasvikset, kookosmaito ja chili.

21.1.2019

Julkaistu

Matti Välimäki

teksti

Kespro, Ingimage

kuvat

Kansallinen kalakeittopäivä houkuttelee suomalaisia herkullisen ja monipuolisen ruokalajin äärelle. Kalakeittoon käy lähes mikä kala tahansa – ja nykyään perinteisen perunan, kerman ja tillin sijasta myös vaikkapa kasvikset, kookosmaito ja chili.

Helmikuussa vietetään Pro Kala ry:n ideoimaa kansallista kalakeittopäivää. Sen tavoitteena on saada kaikki suomalaiset tarttumaan soppalautaseen sekä lisätä tietoa erilaisista kalakeitoista ja niiden valmistustavoista. Tänä vuonna lähdetään makumatkalle ympäri maailman teemalla Kalakeittoa kaikista keittiöistä.

Kansallisen kalakeittopäivän kunniaksi Suomen Gastronomien Seura valitsee Suomen parhaan kalakeittoravintolan. Maukkaimpia kalakeittoja sai netissä vinkata osoitteessa www.prokala.fi/kalakeittopaiva.

Kalakeiton monet eri versiot

Suomalainen kalakeitto on samalla kertaa sekä yksinkertainen että varsin monivivahteinen ruokalaji. Perinteisesti kattilaan ovat uineet ne kalat, joita on ollut tarjolla. Rannikolla on herkuteltu esimerkiksi lohikeitolla; ahven ja hauki ovat olleet suosittuja raaka-aineita kaikkialla. Parhaat pyyntiajatkin ovat määritelleet keiton koostumusta: jos syksyn sävelenä on ollut silakkasoppa, niin talvella on maistunut madekeitto. Pohjoismaisessa keittiössä suositaan maitotuotteita ja suomalainen kalakeittokin on tavallisimmin kermaista. Mutta kirkkaalla liemellä on toki vahva kannattajakuntansa.

Nykyään kalakeitto syntyy arjen kiireidenkin keskellä helposti kalatiskin tuoreista antimista, savukalasta tai vaikka pakastekalakuutioista ja perunasta. Kalakeitosta löytyy yleensä myös hienonnettua tilliä, lisäksi usein laakerinlehtiä ja maustepippuria. Kansaa jakaa se, kuuluvatko kalakeittoon pilkotut porkkanat vai eivät.

Kalakeitto eri maissa

Aasiassa kalakeittoon kuuluvat voimakkaat mausteet, esimerkiksi chili ja usein myös kookosmaito. Peruna loistaa poissaolollaan, sen virkaa hoitavat menestyksellisesti kasvikset tai nuudelit.

Ranskalaisessa bouillabaissessa maistuvat kalan lisäksi äyriäiset sekä tomaatti, fenkoli ja taiten valitut yrtit. (Kuva alla)

Ranskalainen bouillabaisse-kalakeitto

Hieman samanlaisia sekoituksia löytyy myös monista muista Välimeren alueen kalakeitoista. Kreikkalainen psarosoupa-keitto tunnetaan erityisesti runsaista vihanneksistaan. (Kuva alla)

Kreikkalainen psarosoupa-kalakeitto valkoisella lautasella

Slaavilainen seljanka-kalakeitto maustetaan muun muassa tomaatilla, mauste- tai suolakurkuilla ja smetanalla. (Kuva alla)

Slaavilainen seljankakeitto savilautasella

Kansainvälistymisen myötä maut kiertävät maailmaa, ruokakulttuuri kehittyy ja syntyy myös aivan uudenlaisia yhdistelmiä. Helposti valmistettava ja moneen taipuva kalakeitto saattaa yllättää meidät vielä moneen kertaan. Kalakeiton ystävillä on kissanpäivät.

Kalakeitto on porissut jo pitkään

Suomi on asutettu kalan voimalla. Kalastus oli esihistorialliseen aikaan ihmisten pääelinkeino, asumukset sijaitsivat vesien äärellä ja asuinpaikkaa vaihdettiin pyynnin vuotuiskierron mukaan.

Kaloja saalistettiin aluksi iskemällä, pistämällä, silmukoimalla ja haavitsemalla. Karjalankannakselta, Antrean Korpilahdelta, on löytynyt maailman vanhimpiin kuuluva kalaverkko, noin vuodelta 8540 eaa. Paljon myöhemmin avuksi tulivat muun muassa merrat, katiskat, koukut sekä lohipadot.

Kalat paistettiin aluksi pääsääntöisesti nuotiolla ja tulisijoissa, mutta kalapadatkin ovat porisseet jo pitkään. Perunalla höystetty kalakeitto syntyi kuitenkin aikaisintaan 1700-luvun loppupuolella. Suomessa perunan käyttö yleistyi vasta vuosina 1757–1762 käydyn Pommerin sodan jälkeen. Tarinoiden mukaan ainakin Porvoossa keitettiin vuonna 1760 kalakeittoa. Kun Bergmanin emäntä jätti kalakeiton yöksi hautumaan, niin tuli karkasi ja yli kaksi kolmasosaa kaupungin taloista paloi. Ehkäpä kohtalokkaassa kalakeitossa oli jo mukana perunoita.

Suomalaisen kalakeiton tarinaan kuuluu myös klassikkoja ja paikallisia erikoisuuksia. Kermainen lohikeitto on koko maassa tunnettu juhlaruoka.

Ahvenanmaan kuuluisan saaristolaiskalakeiton koostumus vaihteli Ahdin antimien mukaan. Sitä keiteltiin syksyisin pikkusaarten rannoilla, kun kalaa oli pyydettävä tositarkoituksella talvea varten. Aitoon savolaiseen rantakalaan kuuluu kalan (muikun) lisäksi vain vettä, suolaa ja voita.

Se ei ollut kuitenkaan alun perin keitto lainkaan. Rantakalaa valmistettiin keittämällä kalat padassa puolipehmeäksi, minkä jälkeen vesi kaadettiin pois ja loppukypsennys tehtiin runsaassa voissa nuotiolla. Kainuulaisen kalakeiton spesialiteetti on keittoon mukaan laitettava ruisjauhoseos.

Lähteitä: Kalastusmuseo, Suomen Siemenperunakeskus