Konkurssilain lievennys päättyy tammikuussa

Ravintola-alalla pelätään konkurssitulvaa maalis-huhtikuussa, kun konkurssilain lievennys päättyy tammikuun lopussa. Toukokuun alusta lukien velkoja ei ole voinut hakea velallista konkurssiin sillä perusteella, että velka on ollut maksamatta viikon.

22.1.2021

Julkaistu

Ravintola-alalla pelätään konkurssitulvaa maalis-huhtikuussa, kun konkurssilain lievennys päättyy tammikuun lopussa. Toukokuun alusta lukien velkoja ei ole voinut hakea velallista konkurssiin sillä perusteella, että velka on ollut maksamatta viikon.

Hallitus on esittänyt helmikuussa voimaan tulevaa konkurssilakia muutettavaksi niin, että velkoja voisi hakea velallista konkurssiin, jos velka on ollut maksamatta 30 päivää. 

“Valitettavasti muutos tulee voimaan aikana, jolloin toimialamme yritysten maksukyky on heikko, eikä koronarokote ole vielä palauttanut kysyntää normaaliksi, ja se lisää konkursseja keväälle”, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

MaRa olisi halunnut säilyttää konkurssilain lievennyksen voimassa vähintään kesäkuun loppuun asti.  Perusteluna on se, että viranomaiset ovat toiminnallaan estäneet ja vaikeuttaneet toimintaa ravintola- ja matkailualalla asettamillaan rajoituksilla. Lisäksi MaRa muistuttaa, että valtion tulisi tässä poikkeuksellisessa tilanteessa suojata yrityksiä konkursseilta. 

“Ravintola-, kokoontumis- ja matkustusrajoitukset sekä etätyö ja -opetus ovat vaikuttaneet rajusti alallamme. Kun velat erääntyvät maksettavaksi, yritykset ovat velkojien armoilla siinä, miten paljon maksuista pystytään neuvottelemaan. Tämä koskee tuhansia yrityksiä.” 

Timo Lapin mukaan ala on koronan vuoksi halvaantuneessa tilassa. 

“Kun rahaa ei ole, jää vaihtoehdoksi elää päivä kerrallaan ja yrittää keskustella maksujärjestelyistä. Tietysti kulut kannattaa supistaa minimiin ja neuvotella vuokrista sekä maksujärjestelyistä tavarantoimittajien kanssa. Valitettavasti osa vuokranantajista ei halua myöntää vuokriin helpotusta”, Lappi sanoo. 

 Konkurssilakia muutettiin koronan vuoksi väliaikaisesti siten, että maksukehotuksen laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama poistettiin kokonaan käytöstä toukokuun ja lokakuun väliseksi ajaksi viime vuonna. Väliaikaisen lain voimassaoloa pidennettiin vielä tammikuun 2021 loppuun asti. Lain muutoksen tavoitteena oli suojata maksuvaikeuksiin joutuneita terveitä yrityksiä konkursseilta.

Helmikuun alusta alkaen velallisyrityksen suoja poistetaan, mutta velanmaksuaika pitenee tilapäisesti. Helmikuusta lähtien velkoja voi hakea velallista konkurssiin 30 vuorokauden kuluttua konkurssiuhkaisen maksukehotuksen eräpäivästä.

Maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaisi maksukyvyttömyysolettaman, jos velallinen ei ole maksanut velkojan selvää ja erääntyvää saatavaa. Maksukehotusta koskeva säännös on voimassa muutettuna 30.9.2021 asti. Tämän jälkeen maksuaika muuttuu normaaliin viikkoon.

Jos velkoja hakee velallista konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin takia, velallisen olisi konkurssin välttääkseen näytettävä toteen, että maksukyvyttömyys on tilapäistä. Näyttövelvollisuus maksukyvyttömyyden tilapäisyydestä on velallisella. Eduskunnan lakivaliokunta korostaa mietinnössään, maksukyvyttömyyden tilapäisyyden arvioimisessa otetaan huomioon se, ettei yritysten tilanne ole koronavirustilanteen ja siitä johtuvien rajoitustoimien vaikutusten vuoksi normaali. Arviointikriteerit ovat siten toiset kuin normaaleissa olosuhteissa.

Lue lisää MaRan sivuilta.

Me Kesprossa autamme kaiken kokoisia asiakkaitamme menestymään sekä kehittämään liikeideaansa. Meiltä saat palvelua niin henkilökohtaisesti kuin digitaalisissa kanavissa.

Tule asiakkaaksi

Asiakkaanamme käytössäsi on Suomen laajin tukkuvalikoima Kespronet-verkkopalvelun kautta. Logistiikka - ja jakeluverkostomme kattaa koko Suomen.

Tilaa Kespronetistä