Annos suojaravinteita, kiitos!

Foodaaja eli foodisti voi olla lähdevesipulloa kanniskeleva ruoka-anarkisti, joka pulveroi ruokansa macajauheella. Paljon tavallisempi foodaaja on kuitenkin terveystietoinen rivikansalainen.

Shutterstock

kuvat

Foodaaja eli foodisti voi olla lähdevesipulloa kanniskeleva ruoka-anarkisti, joka pulveroi ruokansa macajauheella. Paljon tavallisempi foodaaja on kuitenkin terveystietoinen rivikansalainen.

Pienen piirin harrastuksesta alkanut foodaus on saanut jalansijaa myös valtavirrassa. Ruoan ravintosisältö on tärkeä valintoja ohjaava kriteeri yhä useammalle kuluttajalle. Valtaosa nykyisistä foodisteista on keskitien kulkijoita: he arvostavat terveellistä ruokaa, mutta syövät hampurilaisaterian, kun siltä tuntuu.

Goji-marjoista ja kaakaonibseistä alkanut superruokatrendi on alkanut ammentaa myös lähiruoka-ajattelusta. Tiedostavat foodaajat arvostavat kotimaisia superfoodeja – metsämarjoja, luomujuureksia, ruista, kauraa ja härkäpapua.

ANNIKA LATVALA lähihoitaja, 28 v

”Kiinnostukseni ravintoon alkoi omasta terveydestäni. Sairastuin uupumukseen ja masennukseen. Kun olin oikein pahassa jamassa ja mikään ei tuntunut auttavan, aloin ottaa selvää siitä, miten ravitsemus ja suoliston hyvinvointi vaikuttavat sekä kehoon että mieleen. Kävin funktionaalisen lääketieteen lääkärin vastaanotolla, luin ravitsemusblogeja ja -kirjoja ja kehitin itselleni uuden, terveellisemmän ruokavalion. Tunnen muutoksen kaikkialla kehossani: jaksan paremmin, olen energinen, mielialani on paljon positiivisempi, iho on kunnossa ja vatsaoireet poissa.

Ennen käytin rasvatonta maitoa, margariineja, eineksiä, maustettuja jogurtteja, jauheliharuokia, valkoista viljaa ja sokeria. Nyt lautaseni täyttävät värikkäät kasvikset, kala ja täysjyväkaura. Makeutan intiaanisokerilla tai vaikka banaanilla. Käytän kookosjauhoja ja täydennän ravintoaineiden saantia lisäravinteilla. Ulkona syödessä laatu on tärkeämpää kuin hinta. Valitsen mieluummin sellaisen paikan, josta tiedän saavani jotain kohtuullisen järkevää. Yritän etsiä listalta terveellisimmän vaihtoehdon. En kuitenkaan ole mikään fanaatikko. Kanafilee kasviksilla tai joku salaatti on ihan ok. Joskus joudun vaihtamaan annoksista pois kastikkeita tai tikkuperunoita. Tällaisiin toiveisiin suhtaudutaan onneksi ihan myönteisesti.

En pidä tästä meteliä enkä tuputa ajatuksiani kenellekään, mutta sekin tuntuu pahalta, jos joku pitää tätä ihan hölynpölynä. Lähtökohta tähän muutokseen oli tosi vakava, ja olen saanut siitä paljon hyvää elämääni. Toivon, että erilaisia syömisen tapoja ei tuomittaisi, koska taustalla voi olla tosi isojakin juttuja.”

10 TERVEYSRUOKAA TRENDIEN HUIPULTA

  1. tuore kurkuma
  2. tyrni
  3. soijapavut
  4. villi ruoka: horta, marjat, sienet, järvikala
  5. verigreippi
  6. kaalit: kukka-, lehti-, kurttu-, -puna- ja parsakaali
  7. matcha-tee
  8. siemenet: chia, seesami, hamppu
  9. quinoa
  10. kookospalmusokeri

Joko tarjosit näitä?

  • Levät. Nori, dulse, wakame ja arame sisältävät kivennäisaineita ja maistuvat keitoissa ja salaateissa.
  • Siitepöly. Ravintorikas ja juhlallinen jälkiruokien kruunaaja.
  • Raakakaakao. Foodaajien kestosuosikki häikäisee antioksidanteillaan ja taipuu vaikka suklaakakuksi.
  • Ashwagandha. Yrttien kuninkaan kaunis nimikin saa foodistin kehräämään. Kitkerän lakritsainen maku yllättää lämpimässä juomassa tai raakasuklaassa.
  • Maca. Ravinteikkaan andienkrassin juuresta valmistettu jauhe, joka sopii asiaan vihkiytyneiden mukaan ”ihan mihin vain”.

Ilo palvella!

  • Foodaajaa ilahduttavat kotimaiset marjat, villivihannekset ja luomujuurekset.
  • Muista pääraaka-aineina järvikala ja metsäsienet!
  • Tarjoa raakaruokaa. Kasviksista ja yrteistä saa blenderillä loistavia kastikkeita, keittoja ja juomia.
  • Salaattipöydän antimet maistuvat myös vegaanifoodistille. Pavut, avokado, siemennäkkäri ja pähkinävoi- tai tahinipohjainen kastike tukevoittavat vegaanisen salaattiannoksen.

MIKÄ FOODAUS?

Mitä?
Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa syntynyt syömisen trendi, jossa tavoitellaan mahdollisimman terveellistä, ravintoainetiheää ruokavaliota.

Miksi?
Foodauksen motiivina on yleensä halu voida paremmin, ehkäistä sairauksia tai hoitaa erilaisia terveysongelmia hyvän ravitsemuksen avulla.

__Mihin perustuu? __ Ruoka-aineen ravintoainesisältö ohjaa valintoja. Foodaaja pyrkii valitsemaan ruokia, joissa on eniten ravintoaineita ja välttämään ”tyhjiä kaloreita”. Ruoat syödään mahdollisimman luonnollisessa, vähän käsitellyssä muodossa.