Suomalaisen ruoan päivä on hyvä muistutus suomalaisen ruoan ainutlaatuisuudesta

Toista kertaa vietettävää Suomalaisen ruoan päivää on syytä todellakin juhlia. Ravintola-alan ammattilaisten keskuudessa suomalaiset raaka-aineet nähdään lähtökohtaisesti ensiluokkaisina verrattuna moniin tuontituotteisiin, mutta tämä ajattelumalli ei ole vielä välttämättä täysin suomalaisten kuluttajien keskuudessa selvää.

Suomessa tuotettuun ruokaan voi liittää lukuisia myönteisiä atribuutteja, mutta käsiteltäköön tässä niistä mielestäni kaksi tärkeintä: suomalainen ruoka on puhdasta ja turvallista. Pitkä tuotantoperinne ja alan toimijoiden yhteiset vastuullisen tuotannon periaatteet pitävät huolen laadukkaasta lopputuotteesta. Laatupoikkeamat tai terveyteen liittyvät uhat ovat todella harvinaisia. Torjunta-aineiden maltillinen käyttö kasvikunnan tuotteissa ja vastaavasti antibioottien maltillinen käyttö eläinkunnan tuotteiden tuotannossa takaavat korkean laadun lisäksi ruoan turvallisuuden. On myös annettava arvonsa sille, että juuri Suomessa eläinten kasvatusolot ovat maailman mittakaavassa vastuullisella pohjalla.

Olen työskennellyt maailmalla ja monissa kansainvälissisä keittiöissä, esimerkiksi vuosien ajan Lontoon maineikkaimmissa ravintoloissa. Ei ole itsestäänselvyys, että maan omia raaka-aineita arvostetaan, sillä usein kansainvälisten kuluttajien arvomaailmassa ulkomainen eksoottisempi raaka-aine mielletään jollakin tapaa paremmaksi. Suomessa sen sijaan ravintola-alan ammattilaiset käsittävät hyvin raaka-aineiden arvon – raaka-aineet valitaan laadun ja tilanteen mukaisesti. Siksi myös suomalaisten ravintoloiden perusraaka-aineissa suositaan usein mahdollisuuksien puitteissa kotimaisia tuotteita.

Suomalaisen ruokakulttuurin kehityksen kannalta ravintoloiden rooli on avainasemassa. Ravintoloiden kautta kuluttajat löytävät uusia kotimaisia raaka-aineita, saavat tietoa kotimaisista tuottajista ja erityisesti pientuottajista. Ravintoloista saadaan myös kotikeittiöihin näkemyksiä uudenlaisista valmistustavoista, joiden avulla esimerkiksi vanhat klassikkoraaka-aineet muuntuvat aivan uudenlaisiksi makuelämyksiksi.

Hyvänä esimerkkinä ravintoloiden roolista suomalaisen ruoan kehittämisessä nähtiin keväällä televisiosarja Menu Finnjävelissä, jossa seurattiin huippuravintolan ruokalistan syntymistä kotimaisista raaka-aineista. Ohjelmassa tuunattiin suomalaisista perinneruoista huippuravintolan menuun sopivia versioita, mm. läskisoosi ja savusilakat muuttivat muotoaan elämysannoksiksi. Osallistuin myös itse sparrausprosessiin isännöimällä Kespron tuotekehityskeittiö Foodsterissa huippukokkien Henri Alénin ja Tommi Tuomisen innovaatiotyötä.

Suomalaisen ruoan vetovoima se ei ole itsestäänselvyys. Suomalaisen ruoan päivä on oiva tapa muistuttaa meitä siitä, että suomalainen alkutuotanto on tärkeää ja suomalaisia raaka-aineita kannattaa vaalia omissa kulutustottumuksissaan. Niin kaupassa kuin ravintoloissakin.

Anssi Nurminen
Food Development Manager
Kespro