Ullan johdolla

Suomen Keittiömestarit kokkasivat Kespron tuotekehityskeittiössä, Foodsterissa, Suomi 100 -ruokaa Ulla Liukkosen johdolla. Annoksista löytyy siikaa, poroa ja raparperia.

13.9.2017

Julkaistu

Tuija Holttinen

teksti

Tero Ikäheimonen

kuvat

Suomen Keittiömestarit kokkasivat Kespron tuotekehityskeittiössä, Foodsterissa, Suomi 100 -ruokaa Ulla Liukkosen johdolla. Annoksista löytyy siikaa, poroa ja raparperia.

Kerro Suomen Keittiömestariyhdistyksestä.
Meillä on noin 1 400 jäsentä 14 alueyhdistyksessä. Toimintamme kattaa koko Suomen. Kuulumme Pohjoismaiden Keittiömestareihin (NKF) ja Keittiömestareiden Maailmanliittoon. Tänään pidettiin Suomen Keittiömestariyhdistyksen hallituksen kokous täällä Foodsterissa, ja nyt tehdään Suomi 100 -ruokaa kokkisodan hengessä. Se onnistuu meiltä, nämä keittiömestarit on niin ihania, sellassii kultamussukoita kaikki.

Mitä tänään Foodsterissa valmistuu?
Teemme supisuomalaisen poronkäristyksen pienellä modernilla twistillä porominiryynimakkaran ja pottumuusin kanssa tarjottuna. Kala-annos on siikaa, ja jälkiruoaksi valmistuu ihana ruokosokerilla makeutettu ja kardemummalla maustettu raparperipaistos. Klassista ja samalla hyvin trendikästä.

Olet henkeen ja vereen hyvän ruoan ystävä. Mistä syntyi palo ruokaan?
Olen maaseudun tyttö. Siellä on syntynyt rakkaus ruokaan ja ruoan tekemiseen. Olen pienestä pitäen nähnyt missä ruoka kasvaa. Muistan miten käytiin aina laittamassa isän mukana pottuja maahan sekä omille pelloille ja myös kylillä. Siitä sai vähän omaa rahaakin. Tein myös ruokaa äidin kanssa. Lapsuudenkodista sain parhaat eväät ruoanlaittoon.

Olet keittänyt jo 41 vuotta mutta innostusta riittää aina?
Maakunnassa sanotaan että olen hyvän ruoan puolesta puhuva profeetta. Olen tällainen suora ihminen ja sittehä on tää murre. Emmie tästä muutu. Koko elinikäni olen Lappeenrannassa ollut ja sieltä käsin vaikuttanut. Ruoan suhteen olen kaikkiruokainen. Pienestä pitäen on opetettu, että kaikkea pitää maistaa ja sen mitä otat lautaselle, sen syöt. Se on iskostunut päähän, ettei ruokaa saa heittää hukkaan. Pitää myös osata tehdä ruokaa sillä tavalla ettei sitä jää yli.

Miksi suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen on tärkeää?
Täytyy olla ruoan puolesta puhuvia ammattilaisia. Sillä näytämme maailmalle mitä Suomi on ruoka- ja matkailumaana. Pitäisi entistä paremmin tuoda näkyviin omat upeat maakunnalliset ruokamme. Ihmiset haluavat tietää ja maistella. Nyky-sukupolvi on etenkin tosi kiinnostunut tarinoista. Halutaan tietää ruoan alkuperät ja taustat. Suomi 100 -juhlavuonna olemme yhdessä Suomen paistinkääntäjien kanssa järjestä-neet muun muassa grillikauden avajaisia ympäri Suomea. Siellä on opeteltu ja opetettu grillauksen saloja ja nautittu grillaamalla valmistetusta lähiruoasta. Kansalaisten pariin jalkautumalla pystyy ruoan ja syömisen ilosanomaa viemään parhaalla tavalla eteenpäin.

Mikä on paras ruokaan liittyvä muistosi?
Voi että, ruokaan ei muuta liitykään kuin hyviä muistoja! Jokai-seen syömiseen liittyvä hetki on hyvä, sitä pitää kunnioittaa. Lapsuudesta muistan, miten äiti leipoi joka perjantai. Silloin syntyi karjalanpiirakoita, lepuskoita, potaattipiirakoita ja rieskaa. Niitä teen edelleen työpaikallakin. Joka aamu menen seit-semältä aamulla leipomaan. Nykyään sisko sanoo, että teenparempaa rieskaa kuin äiti. Sen parempaa kehua ei voi saada.

*Suomen Keittiömestarit ry. on valtakunnallinen vuonna 1950 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on lisätä jäsenistönsä ammattitaitoa. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista ruokakulttuuria ja korkealaatuista keittotaitoa Suomessa ja ulkomailla. Yhdistys on Pohjoismaiden Keittiömestareiden (NKF) ja Keittiömestareiden Maailmanliiton (WACS) jäsen. *