Ravintola Emo valitsi Figgjon astiat

Helsinkiläisravintola Emo siirtyi kesällä uusiin tiloihin Hotel Kämpin kupeeseen. Ruokafilosofia on pysynyt ennallaan. Annoksille ja sisustukselle tekevät kunniaa uudet, Emon tarpeiden mukaan räätälöidyt Figgjon lautaset.

Sari Lapinleimu

teksti

Laura Riihelä

kuvat

Helsinkiläisravintola Emo siirtyi kesällä uusiin tiloihin Hotel Kämpin kupeeseen. Ruokafilosofia on pysynyt ennallaan. Annoksille ja sisustukselle tekevät kunniaa uudet, Emon tarpeiden mukaan räätälöidyt Figgjon lautaset.

Vähän uutta, vähän vanhaa – tai oikeastaan aika paljon molempia. Kun Olo Groupiin kuuluva Emo muutti ison kiinteistöremontin tieltä Hotel Kämpin tiloihin, perusasiat pysyivät ennallaan, mutta toimintaa kehitettiin entistäkin asiakaslähtöisempään suuntaan.

Ennallaan pysyi hyväksi havaittu ruokafilosofia ja rento tunnelma.

– Tarjoamme modernia ja laadukasta eurooppalaista ruokaa skandinaavisella otteella ja kohtuulliseen hintaan. Jos meitä vertaa Oloon, emme ole ihan niin fine diningia emmekä ihan niin tiukasti skandinaavisia. Lisäksi meillä on à la carte -lista, vaikka menut päätuotteita ovatkin, ravintoloitsija ja keittiöstä vastaava Ilkka Lääveri kertoo.

Merkittävin muutos entiseen on rennon tyylikäs Gastrobar, johon Kämpissä yöpyvä tai satunnainen ohikulkija voi poiketa ilman pöytävarausta. Kynnys sisäänastumiselle on laskettu mahdollisimman matalaksi.

– Baariin voi tulla nauttimaan toastin, kaalipiirakan tai vaikka briossisämpylästä, Iberico-possumakkarasta ja coleslaw-salaatista valmistetun hotdogin. Juomaksi sopivat esimerkiksi huippubaarimestarimme drinkit, joissa käytettävät siirapit ja mehut on valmistettu itse.

Myös lauantain aukioloaikaa on pidennetty: ovet avataan viiden sijaan jo kahdelta.

– Muutoksen sisäistäminen vie aikansa. Näyttää kuitenkin siltä, että asiakkaat ovat alkaneet löytää meille entistä aikaisemmin, Lääveri toteaa.

Lounaalla panostetaan nopeuteen

Emo avasi ovensa vuonna 2013 Kasarmikadulla, Olon entisissä tiloissa. Ravintolan pääomistajina ovat Olo Groupin keulamiehet Pekka Terävä ja Petri Lukkarinen, pienempinä osakkaina keittiöstä vastaava Ilkka Lääveri sekä ravintolapäällikkö Jan-Martin Rossi.

– Työntekijöitä on parikymmentä, joista noin puolet keittiössä ja puolet salissa. Töitä paiskitaan kahdessa vuorossa, Lääveri kertoo.

Ravintolassa on yhdeksänkymmentä, terassilla kolmisenkymmentä ja baarissa toistakymmentä paikkaa.

– Arkisin pöydät täyttyvät enimmäkseen ryhmistä, viikonloppuisin pariskunnista. Vilkkainta on yleensä perjantaista maanantaihin.

Kastiketta valutetaan hirvenliha-annoksen päälle ravintola Emossa

– Aika on nykypäivänä todella arvokasta. Siksi panostamme lounaalla laadun lisäksi nopeuteen: menun ehtii nauttia helposti tunnissa, Lääveri lupaa. Myös illalla selkeitä päätuotteita ovat menut, neljän ruokalajin Fantastic Four ja kuuden ruokalajin Sixpack.

– Menuihin on poimittu ruokia à la carte -listalta ja välillä vähän muualtakin. Viinit tulevat suureksi osaksi perinteisistä viinimaista.

Keveyttä keittiöön

Muutto entisen Yumen tiloihin tapahtui sangen vauhdikkaasti. Tieto vanhan kiinteistön mittavasta remontista saatiin helmikuussa. Uuden tilan vuokrasopimus allekirjoitettiin toukokuun puolella, ja ovet avattiin elokuun alussa.

– Keittiöön kaivattiin hieman enemmän leveyttä, joten sen ja salin välinen seinä purettiin ja rakennettiin uudelleen. Salin takaosaan rakennettiin lasiseinät ja viinikaappi. Salissa haluttiin säilyttää vanhan Emon henki mutta lisätä hieman lämpöä ja prameutta.

Tummasävyisen sisustuksen suunnitteli Kari Lappalainen tiimeineen. Tuolit ja pöydät muuttivat ravintolan mukana; puutarjottimet, samoin kuin aterinlokerikot sekä lasku- ja drinkkilista-aluset, tilattiin Kuvionisti-nimiseltä puuartesaanilta.

Vaaleat lautaset tarjoavat näyttävän kontrastin tummille pöydille ja tarjottimille.

Kontrastiksi tummalle puulle hankittiin Kesprosta Figgjon lautaset, joilla annokset erottuvat ja pääsevät oikeuksiinsa. Valtaosa 14-osaisesta sarjasta on valkoisia, osa on maalattu Emon toiveiden mukaan. Väriä on käytetty maltillisesti: yhdessä lautasessa on sininen reunaviiva, osassa on liukuvärjättyä harmaata ja joissakin väripilkkuja.

– Päätimme tarjoilla pääruoka-annokset siten, että lisuke on sivussa toisessa astiassa. Kun lautaselle voi laittaa vähemmän ruokaa, sen ei tarvitse olla niin suuri. Näin astiat saadaan mahtumaan tarjottimille tehokkaasti ja tyylikkäästi, Lääveri sanoo.

– Lautasilla on nykyään aika suuri merkitys. Ne kiinnostavat asiakkaita, auttavat esillelaitossa ja tuovat pitkään menuun tietynlaisen kaavan. Lisäksi Figgjo on täällä vielä hieman tuntematon, joten sen avulla voi myös erottua muista.